Säännöt ja strategia

Preemion toimintaa ohjaa yhdistyksen säännöt, perinneohjesääntö, talousohjesääntö sekä kolmen vuoden välein tehtävä kolmivuotisstrategia.

PREEMIO RY:N SÄÄNNÖT

PREEMIO RY:N SÄÄNNÖT

1§ Yhdistyksen nimi on Preemio ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio.

2§ Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Itä-Suomen yliopiston Kuopion
kampuksen kauppatieteiden opiskelijoiden etu- ja yhteistyöjärjestönä. Yhdistys pyrkii toiminnallaan edistämään jäsentensä ammatillista tietoutta ja suhteiden luomista saman alan koti- ja ulkomaisiin järjestöihin.

3§ Yhdistyksen kieli on suomi ja kaikki yhdistyksen pöytäkirjat on
laadittava suomen kielellä. Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti täysin sitoutumaton.

4§ Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen
erilaisia asia- ja vapaa-ajantapahtumia, koulutus- ja
keskustelutilaisuuksia, harjoittaa opintoneuvontaa sekä alansa
julkaisu- ja kustannustoimintaa. Lisäksi yhdistys luo yhteyksiä
elinkeinoelämän ja Itä-Suomen yliopiston välillä, ja tekee
yhteistyötä eri opiskelijajärjestöjen kanssa sekä toimii muilla vastaavilla tavoilla.Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää jäsenistöltään jäsenmaksua ja
voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä
järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä asianomaisen luvan saatuaan.
Yhdistys voi myös harjoittaa ravitsemusliiketoimintaa yhdessä
liikepaikassa sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta
ja kiinteää omaisuutta.

5§ Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Itä-
Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella kauppatieteiden kandidaatin
tai maisterin tutkintoa suorittava henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Kannattajajäseneksi, jolla ei kuitenkaan ole äänioikeutta
yhdistyksen kokouksissa, voidaan hyväksyä sellainen henkilö, joka
tilapäisesti opiskelee Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella kauppatieteitä.

Yhdistys voi halutessaan kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi
ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi toimineita henkilöitä. Kunniajäsen
kutsutaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jonka on hyväksynyt
vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistyksen
kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Yhdistyksen jäsenistä pidetään jäsenluetteloa.

6§ Yhdistyksen varsinaisilta jäseniltä ja kannattajajäseniltä
perittävästä jäsenmaksusta päättää yhdistyksen kevätkokous.

7§ Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Yhdistyksen varsinainen jäsen ja kannattajajäsen on velvollinen eroamaan lopetettuaan opiskelunsa Itä-Suomen yliopistossa Kuopion

kampuksella kauppatieteiden kandidaatin tai maisterin tutkintoa
varten.Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen joko määräajaksi tai
kokonaan, jos hän toiminnallaan on yhdistykselle huomattavaksi
vahingoksi tai jättää jäsenmaksunsa maksamatta. Jäsenellä on oikeus
saattaa eroamista koskeva hallituksen päätös yhdistyksen kokouksen
tutkittavaksi ilmoittamalla siitä hallituksen puheenjohtajalle 30
päivän kuluessa erottamispäätöksestä todisteellisen aineiston
saatuaan.

8§ Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous
syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin
päättäessä myös reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Etäosallistumismahdollisuudesta ja etäosallistumisen tavasta on
mainittava kokouskutsussa.Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää
tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään
kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa
siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi
ääni.Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

9§ Kutsu yhdistyksen kokoukseen on oltava vähintään seitsemän (7)
vuorokautta ennen kokousta yhdistyksen ilmoitustaululla yliopistolla
tai yhdistyksen virallisilla kotisivuilla.

10§ Yhdistyksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka
kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi kokouksen valitsemaa
pöytäkirjantarkastajaa allekirjoittavat.

11§ Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avausValitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Hyväksytään kokouksen työjärjestys
Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien
lausunto
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, sekä päätetään jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Hyväksytään kokouksen työjärjestysVahvistetaan toimintasuunnitelma, ja talousarvio seuraavalle
kalenterivuodelle.
Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
Valitaan yksi toiminnantarkasta ja yksi varatoiminnantarkastaja
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiatMikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asia yhdistyksen kevät-
tai syyskokoukseen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä
kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan
sisällyttää kokouskutsuun.

12§ Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) ja enintään
kymmenen (10) muuta varsinaista jäsentä.Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.Jos hallituksen jäsen eroaa, erotetaan tai tulee muuten pysyvästi
estyneeksi toimimaan hallituksen jäsenenä ennen kuin hänen
toimikautensa on päättynyt, hänen tilalleen valitaan jäljellä
olevaksi toimikaudeksi yhdistyksen kokouksessa uusi jäsen.

13§ Hallituksen valintatapa päätetään yhdistyksen kokouksessa ennen
syyskokousta, jossa varsinaiset vaalit järjestetään vuosittain.
Hallitus valitaan seuraavalle kalenterivuodelle.

Hallituksen puheenjohtaja valitaan aina ehdottomalla äänten
enemmistöllä. Jos ehdokkaita on useampi kuin kaksi (2), eikä kukaan
heistä saa ensimmäisellä kierroksella puolia annetuista äänistä,
käydään toinen kierros ensimmäisellä kierroksella kahden eniten
ääniä saaneen kesken. Lopullisessa äänestyksessä äänten mennessä
tasan ratkaisee arpa. Muut hallituksen jäsenet valitaan äänten
yksinkertaisella enemmistöllä.

14§ Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyessään
olleessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen
olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä
vaatii.

15§ Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään puolet
sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna
on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni,
vaaleissa kuitenkin arpa.

16§ Yhdistyksen tili- ja toimikausi alkaa tammikuun 1. päivänä ja
päättyy saman vuoden joulukuun 31. päivänä. Yhdistyksen tilinpäätös
on jätettävä toiminnantarkastajalle vähintään kaksikymmentäyksi (21)
vuorokautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien lausunto on annettava hallitukselle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kevätkokousta.

17§ Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, sihteeri, talousvastaava tai yrityssuhdevastaava,
kaksi yhdessä.

18§ Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on hyväksyttävä kahdessa
perättäisessä vähintään neljätoista (14) vuorokauden välein
pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Ensimmäisessä kokouksessa
esityksen on saatava taakseen 3/4 -enemmistö annetuista äänistä ja
toisessa kokouksessa esitys on hyväksyttävä muuttumattomana
yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä.

19§ Yhdistyksen kokous tai hallitus voivat määrätä erilaisia
tehtäviä varten hallituksen alaisia tiimejä ja toimihenkilöitä.
Tällöin on määrättävä tiimin ja toimihenkilön toimikausi ja
toimivalta.

20§ Yhdistyksen alaisuudessa toimii Preemion perinneneuvosto, jonka
tehtävänä on vaalia yhdistyksen perinteitä ja huolehtia sen
toiminnan jatkuvuudesta. Neuvoston toiminnasta säädetään tarkemmin
perinneohjesäännössä.

21§ Yhdistyksen alaisuudessa toimii Preemion taloustyöryhmä, jonka
tarkoituksena ja tehtävänä on huolehtia yhdistyksen talouden
kokonaisvaltaisesta jatkuvuudesta sekä tarvittaessa neuvoa istuvaa
hallitusta taloudellisissa päätöksenteoissa. Työryhmän toiminnasta
säädetään tarkemmin talousohjesäännössä.

22§ Yhdistyksen hallitus voi myöntää ansioituneille jäsenille
ansiomerkkejä ja huomionosoituksia, joista säädetään tarkemmin
perinneohjesäännössä. Sääntöjen viidennessä pykälässä mainituin
perustein voidaan yhdistykseen kutsua myös kunniajäseniä. Ehdotuksen
kunniajäseneksi kutsumisesta ja ansiomerkkien saajasta voi tehdä
jokainen yhdistyksen jäsen yhdistyksen hallitukselle.
Kunniajäseneksi kutsuminen on yhdistyksen korkein huomionosoitus.

23§ Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kuuden
(6) kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Päätöksen
on saatava molemmissa kokouksissa taakseen 3/4 -enemmistö annetuista
äänistä.

24§ Jos yhdistys purkautuu, sen varat luovutetaan Itä-Suomen
yliopiston Kuopion kampuksen kauppatieteiden opetuksen tukemiseen
jälkimmäisen purkamisesta päättäneen kokouksen päättämällä tavalla.

PERINNEOHJESÄÄNTÖ

PERINNEOHJESÄÄNTÖ

1§ Yhdistyksen alaisuudessa toimii Preemion perinneneuvosto. Perinneneuvoston tarkoituksena ja tehtävänä on vaalia kuopiolaisten kauppatieteilijöiden perinteitä ja huolehtia yhdistyksen toiminnan jatkuvuudesta.

2§ Perinneneuvoston tehtäviä hoitavat istuvan hallituksen puheenjohtaja yhdessä vielä opiskelevien aikaisempien hallitusten puheenjohtajien kanssa. Perinneneuvoston tehtäviä voidaan kutsua hoitamaan myös 1-6 muuta yhdistyksen toiminnassa ansioitunutta nykyistä tai entistä jäsentä. Näiden jäsenten kutsumisesta vastaavat istuvan hallituksen puheenjohtaja ja aikaisempien hallitusten puheenjohtajat yksimielisellä päätöksellä.

3§ Perinneneuvoston tehtäviä hoitamaan nimetyt henkilöt kokoontuvat tarpeelliseksi katsomansa määrän lukukauden aikana ja tarvittaessa istuvan hallituksen puheenjohtajan pyynnöstä. Perinneneuvoston toimikausi on kalenterivuosi.

4§ Perinneneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin, jonka tulee pitää pöytäkirjaa Perinneneuvoston kokouksissa. Perinneneuvosto järjestäytyy istuvan puheenjohtajan kutsuessa syyskokouksen jälkeen ennen vuoden loppua.

Preemion ry:n hallitus- ja järjestönauha

5§ Preemio ry:llä on hallitus- ja järjestönauhat, joita käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa. Yhdistyksen hallituksen vastuulla on tiedottaa nauhojen oikeanlaisesta käytöstä.

6§ Järjestönauha on 20 mm leveä nauha, joka on symmetrinen keskiviivan suhteen. Nauhan pohjaväri on viininpunainen ja siinä on kaksi kahden millimetrin levyistä keltaista raitaa, molemmat kahden millimetrin etäisyydellä nauhan reunasta.

Hallitusnauha on 30 mm leveä nauha, joka on symmetrinen keskiviivan suhteen. Nauhan pohjaväri on viininpunainen ja siinä on kaksi neljän millimetrin levyistä keltaista raitaa, molemmat neljän millimetrin etäisyydellä nauhan reunasta.

7§ Jokaisella Preemio ry:n nykyisellä ja entisellä jäsenellä on oikeus kantaa järjestönauhaa ja jokaisella Preemio ry:n nykyisellä ja entisellä hallituksen jäsenellä on oikeus kantaa hallitusnauhaa. Nauhoja voidaan kantaa vain yhtä kerrallaan. Nauhan käyttöoikeus säilyy yhdistyksestä eroamisen jälkeen.

8§ Järjestönauhaa kannettaessa tulee muun pukeutumisen olla tilaisuuden ja nauhan arvolle sopivaa. Miehet kantavat nauhaa siten, että se kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli vasemmalla lantiolle. Nauhaa kannetaan juhlapuvussa (frakki) liivin alla ja arkipuvussa liivin ja solmion päällä. Naiset kantavat nauhaa taiteltuna ruusukkeena vasemmalla puolella rintaa tai siten, että nauha kulkee vasemmalta olkapäältä rinnan yli vasemmalle lantiolle. Nauha ei kuitenkaan saa koskettaa paljasta ihoa.

Preemio ry:n jäsenilleen myöntämät huomionosoitukset

9§ Preemio ry:llä on kolme eri ansiomerkkiä: kultainen, hopeinen ja pronssinen. Merkki on muodoltaan pyöreä mitali, joka kuvaa Preemio ry:n logon keskiössä olevaa kuviota. Mitali voidaan myöntää yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle tunnustukseksi yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Ansiomerkkejä voidaan myöntää kerran vuodessa yhdistyksen vuosijuhlassa.

10§ Ansiomerkit luovuttaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Ansiomerkin luovutuksen yhteydessä ansiomerkin saajalle annetaan myös kunniakirja, josta käy ilmi ansiomerkin myöntämisen perusteet. Yhdistyksen hallitus pitää kirjaa merkkien saajista, myöntämisajankohdista ja myöntämisperusteista.

11§ Samalle henkilölle voidaan myöntää useampia ansiomerkkejä saman vuoden aikana.

12§ Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää Preemion toimintaan aktiivisesti osallistuneelle jäsenelle, joka on toiminnallaan edesauttanut yhdistyksen menestystä tai pitänyt yllä sen hyvää henkeä. Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi ansioituneelle yhdistyksen hallituksen tai ylioppilaskunnan edustajiston jäsenelle, mutta myös muulle yhdistyksen toimintaan osallistuneelle jäsenelle.

13§ Pronssisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää kuusi, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kymmenen kappaletta. Pronssisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus Perinneneuvoston esityksestä, pois lukien Perinneneuvoston jäsenet, joille ansiomerkit myöntää hallitus.

14§ Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää huomattavista ansioista yhdistyksen hyväksi. Hopeisen ansiomerkin saajan tulee täyttää pronssisen ansiomerkin kriteerit. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi kautensa aikana ansioituneelle yhdistyksen puheenjohtajalle tai ylioppilaskunnan hallituksen jäsenelle.

15§ Hopeisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää kolme, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan viisi kappaletta. Hopeisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää

yhdistyksen hallitus Perinneneuvoston esityksestä, pois lukien Perinneneuvoston jäsenet, joille ansiomerkit myöntää hallitus.

16§ Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää poikkeuksellisista ansioista yhdistyksen hyväksi. Kultaisen ansiomerkin saajan tulee täyttää pronssisen ja hopeisen ansiomerkin kriteerit. Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi pitkäaikaisesta työstä yhdistyksen tehtävissä tai yhdistyksen ansiokkaasta edustamisesta ylioppilaskunnassa, yliopiston luottamustoimissa tai Suomen Ekonomeissa.

17§ Kultaisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää yksi kappale, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kaksi kappaletta. Kultaisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus sekä Perinneneuvosto yhteisellä päätöksellä.

18§ Ansiomerkkien lisäksi yhdistys voi myöntää aktiivijäsenen merkin itsenäisenä huomionosoituksenaan. Merkki voidaan myöntää yhdistyksen toimintaan aktiivisesti osallistuneelle jäsenelle, joka toiminnallaan on pitänyt yllä yhdistyksen hyvää henkeä. Aktiivijäsenen merkki on hopeisen värinen, halkaisijaltaan 20 mm, Preemio ry:n logon keskiössä olevan kuvion muotoinen merkki, jolla on pyöreät reunukset. Aktiivijäsenen merkkiä kannetaan vasemmassa rintapielessä, naiset ruusukkeen alapuolella. Merkkiä ei kanneta yhdessä ansiomerkkien kanssa.

Preemio ry:n hallitusmerkki

19§ Hallitusmerkki on kullattu, halkaisijaltaan 30 mm, Preemio ry:n logon keskiössä olevan kuvion muotoinen merkki. Hallituksen merkkiä saavat käyttää kaikki yhdistyksen hallituksessa toimineet henkilöt. Istuvan hallituksen jäsenet kantavat hallitusmerkkiä juhlapuvun kanssa hallitusnauhassa, muissa tilaisuuksissa vasemmassa rintapielessä. Aikaisempien hallitusten jäsenet kantavat hallitusmerkkiä vasemmassa rintapielessään, naiset ruusukkeen yläpuolella.

Preemio ry:n ulkopuolisille tahoille myöntämät huomionosoitukset

20§ Preemio ry voi huomioida yhteistyökumppaneitaan tai yksityishenkilöitä, jotka eivät voi saada entisille tai nykyisille jäsenille tarkoitettuja ansiomerkkejä. Huomionosoituksia on kaksi: Preemio ry:n pöytästandaari ja kunnialahja.

21§ Preemio ry:n pöytästandaari voidaan myöntää yhteisölle tai yksityishenkilölle, jonka kanssa yhdistys on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä. Standaari voidaan luovuttaa myös yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle, mutta heidän muistamisessaan tulee ensisijaisesti pitäytyä ansiomerkeissä. Päätöksen pöytästandaarin luovutuksesta tekee yhdistyksen hallitus. Pöytästandaarit luovutetaan ensisijaisesti yhdistyksen vuosijuhlassa,

mutta luovutus voi tapahtua myös esimerkiksi vastaanottajan luokse tehdyn vierailun yhteydessä.

22§ Preemio ry:n yleiskokous voi myöntää kunnialahjan yhteisölle tai yksityishenkilölle, jonka kanssa yhdistys on tehnyt merkittävästi yhdistystä ja sen jäseniä hyödyttänyttä yhteistyötä. Kunnialahja voidaan luovuttaa myös yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle, mutta heidän muistamisessaan tulee ensisijaisesti pitäytyä ansiomerkeissä.

Tämä ohjesääntö on hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.12.2018.

TALOUSOHJESÄÄNTÖ

1§ Yleistä

Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa, yhdistyksen säännöissä ja muissa ohjesäännöissä ja työjärjestyksissä on sanottu, noudatetaan Preemio ry:n taloudenhoidossa tämän talousohjesäännön määräyksiä.

2§ Preemio ry:n kokonaistalous

Preemio ry:n kokonaistalous käsittää kaikki yhdistyksen taloudelliset voimavarat, joka muodostuu niistä tuloista, jotka yhdistys saa, sekä niistä menoista, jotka yhdistys on aiheuttanut tai jotka yhdistykselle kuuluvat, sekä arvopapereista, sijoituksista ja muusta omaisuudesta, jonka yhdistys omistaa. Yhdistyksen varsinainen talous käsittää yhdistyksen nimissä tapahtuvan taloudellisen toiminnan.

3§ Taloudenhoidon vastuu

Yhdistyksen taloudenhoidosta vastaa ensisijaisesti hallituksen jäsen, jonka vastuualueeseen yhdistyksen talousasiat kuuluvat (myöhemmin talousvastaava). Hallituksen puheenjohtajan tulee olla taloudenhoidon asioista ajan tasalla. Talouden suunnittelussa hallitusta voi tarpeen tullen auttaa Preemio ry:n alainen toimielin. Yhdistyksen talousvastaavan tulee kvartaaleittain lukukausien aikana raportoida yhdistyksen hallitukselle yhdistyksen tuotoista ja kuluista kuukauden aikana, pankkitilin saldosta sekä sijoitusten arvosta.

4§ Sisäinen valvonta

Yhdistyksen talousvastaava ja puheenjohtaja ovat yhteisvastuussa talouden hoidon tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta.

5§ Taloustyöryhmä

Yhdistyksen alaisuudessa toimii Preemion taloustyöryhmä. Taloustyöryhmän tarkoituksena ja tehtävänä on huolehtia yhdistyksen talouden kokonaisvaltaisesta jatkuvuudesta sekä tarvittaessa neuvoa istuvaa hallitusta taloudellisissa päätöksenteoissa.

Taloustyöryhmän tehtäviä hoitavat istuvan hallituksen puheenjohtaja ja talousvastaava yhdessä edellisen hallituksen puheenjohtajan ja talousvastaavan kanssa. Taloustyöryhmän tehtäviä voidaan kutsua hoitamaan myös 1–4 muuta yhdistyksen toiminnassa ansioitunutta nykyistä tai entistä jäsentä. Näiden jäsenten kutsumisesta vastaa hallitus.

Taloustyöryhmän tehtäviä hoitamaan nimetyt henkilöt kokoontuvat tarpeelliseksi katsomansa määrän lukukauden aikana ja tarvittaessa istuvan hallituksen puheenjohtajan pyynnöstä. Taloustyöryhmän toimikausi on kalenterivuosi.

Taloustyöryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin, jonka tulee pitää pöytäkirjaa taloustyöryhmän kokouksissa. Taloustyöryhmä järjestäytyy istuvan puheenjohtajan kutsuessa syyskokouksen jälkeen ennen vuoden loppua.

RAHALIIKENNE

6§ Rahojen käyttö

Yhdistyksen varojen käytön tulee perustua yhdistyksen kokouksen hyväksymään vuosittaiseen talousarvioon. Yhdistyksen talousvastaava yhdessä muun hallituksen kanssa päättää yhdistyksen varojen käytöstä budjetin sallimissa rajoissa. Hallituksen on huomioitava päätöksessään yhdistyksen taloudellinen tilanne, tilikauden talousarvio sekä mahdolliset kokouspäätökset. Talousvastaavan tulee olla aktiivisesti mukana yhdistyksen hallituksen muiden jäsenten suunnittelemien jäsentapahtumien taloudellisessa suunnittelussa.

7§ Tilinkäyttöoikeudet

Yhdistyksen talousvastaavalla on yhdistyksen finanssipalveluihin laajat käyttöoikeudet. Lisäksi hallitus voi valita keskuudestaan henkilöt, joilla on käyttöoikeudet yhdistyksen tileihin. Hallituksen puheenjohtajalla on oikeus saada tietoja tilien käytöstä tarpeen mukaan.

8§ Laskujen hyväksyminen ja maksaminen

Yhdistyksen laskut ja maksuvelvoitteet hyväksyy hallituksen talousvastaava tai muu yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Itseään koskevat laskut ja maksuvelvoitteet hyväksyy aina joku muu kuin henkilö itse. Laskujen hyväksyjän on tarkistettava, että maksu on yhdistyksen toimintaan liittyvä, sopimuksen mukainen, asiallinen ja hyväksyttävä.

Yhdistyksen maksut maksetaan ensisijaisesti pankkitililtä. Yhdistyksen maksujen tulee perustua jo hyväksyttyihin laskuihin tai yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksiin.

Vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi tositteiden hyväksymis-, kirjaus- ja maksatusrutiinit tulee eriyttää eri henkilöille, jos se on toiminnallisesti mahdollista.

9§ Kulukorvaukset

Yhdistyksen toiminnasta aiheutuvat kulukorvaukset maksetaan pankkitililtä. Kulusta syntynyt kuitti on liitettävä kulukorvausanomukseen. Kulukorvaukset hallituksen jäseniltä hyväksyy yhdistyksen talousvastaava tai hänen estyessään hallituksen puheenjohtaja. Puheenjohtaja hyväksyy talousvastaavan kulukorvaukset. Tiimiläisten kulukorvaukset hyväksyy ensin tiimiläisen vastaava, jonka jälkeen ne toimitetaan talousvastaavalle. Kulukorvaukset on toimitettava mahdollisimman pian ostopäivämäärästä kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua siitä.

10§ Maksujen vastaanottaminen

Yhdistykselle suoritettavat maksut ohjataan ensisijaisesti pankkitileille.

11§ Tositteiden säilyttäminen

Kuitit, tiliotteet ja muut tositteet on vuosittain koottava ja säilytettävä vallitsevan lainsäädännön mukaisesti.

12§ Käteinen raha

Yhdistyksellä voi olla tilapäisesti käytössä käteiskassa esimerkiksi tapahtumissa käytävää merkkimyyntiä varten. Tällöin käteiskassaa hoitaa ja hallinnoi talousvastaava yhdessä tapahtumasta vastaavan kanssa. Käteismyynnistä on pidettävä erillistä kassakirjanpitoa. Käteinen on viikon sisällä tarpeen päättymisestä tilitettävä pankkitilille kahden hallituksen jäsenen toimesta.

SIJOITUKSET JA OSAKKEENOMISTUS

13§ Sijoituksista päättäminen

Yhdistys voi sijoittaa rahojaan taloudellisen tilanteen niin salliessa. Sijoituspäätökset tekee yhdistyksen hallitus 5 000 euroon/tilikausi asti. Mikäli sijoitusten summa ylittää 5 000 euroa tilikauden aikana, tulee tämän ylittävät sijoituspäätökset hyväksyttää yhdistyksen kokouksessa 2/3 enemmistöllä. Preemion hallituksella on oikeus päättää sijoituskohteista ilman yleiskokousta. Kun päätös on tehty, talousvastaava ja puheenjohtaja yhdessä tekevät sijoitukset. Talousvastaavan tulee seurata sijoitusten tilannetta vähintään kvartaaleittain.
KIRJANPITO

14§ Kirjanpidon järjestäminen

Yhdistyksen kirjanpito järjestetään kahdenkertaisena kirjanpitona kirjanpitolaissa ja – asetuksessa sekä muualla laissa säädettyjä kulloinkin voimassa olevia määräyksiä noudattaen ottaen lisäksi huomioon tämän talousohjesäännön erityismääräykset, mahdolliset yhdistyksessä tehtyjen päätösten kautta syntyneet muut määräykset sekä tarvittaessa Kirjanpitolautakunnan antamat ohjeistukset suositukset.

15§ Kirjanpito ja tilijärjestelmä

Yhdistyksen juoksevaan kirjanpitoon merkitään tilitapahtumina menot, tulot ja maksutapahtumat sekä niiden oikaisuerät.

Tilijärjestelmän tulee perustua talousarvioon siten, että kullekin talousarvioon merkitylle tapahtumalle on avattu oma kustannuspaikkansa, jossa tuloja ja menoja seurataan, sekä muille tulo- ja menomäärärahalle on avattu oma tilinsä. Lisäksi on avattava tilit muita tulosvaikutteisia tapahtumia ja maksutapahtumia varten.

16§ Kirjaukset

Kirjausten on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa tilitapahtuman. Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu ja tulotositteesta luovutettu suorite. Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti varmennettava.

TILINPÄÄTÖS

17§ Tilinpäätös

Yhdistyksen tilit päätetään tilikausittain. Yhdistyksen tili- ja toimikausi alkaa tammikuun 1. päivänä ja päättyy saman vuoden joulukuun 31. päivänä.  Hallituksen on annettava kirjanpitolain ja – asetuksen sekä muualla laissa säädettyjen määräysten mukainen tilinpäätös ja tilit liitteineen toiminnantarkastajan tarkastettavaksi toiminnantarkastajalle vähintään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien lausunto on annettava hallitukselle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kevätkokousta.

18§ Tilinpäätöksen hyväksyminen

Yhdistyksen kevätkokouksessa esitellään yhdistyksen sääntöjen 11§:n mukaisesti yhdistyksen edeltävän kalenterivuoden toimintakertomus sekä esitetään toiminnantarkastuskertomus ja vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta.

Yhdistyksen sääntöjen (11§) mukaan kevätkokouksessa päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen toimikauden hallitukselle.

TOIMINNANTARKASTUS

19§ Toiminnantarkastajat

Yhdistyksen sääntöjen (11§) mukaan Preemio ry:lle valitaan yksi toiminnantarkasta ja yksi varatoiminnantarkastaja yhdistyksen syyskokouksessa. Toiminnantarkastuksen suorittavat yhdistyksen varsinainen toiminnantarkastaja ja/tai varatoiminnantarkastaja näiden sääntöjen tehtävien ja muualla laissa säädettyjen määräyksien mukaisesti. Toiminnantarkastajien tulee olla esteettömiä ja päteviä toimimaan toiminnantarkastajina.

20§ Toiminnantarkastuksessa tarvittava aineisto

Hallitus on velvollinen antamaan toiminnantarkastajien käytettäväksi kaiken sen aineiston, jonka nämä katsovat tarvitsevansa tarkastuksessaan, kuten kirjanpidon atk-ajot ja tositeaineiston, vakuutus- ja velkakirjat, pöytäkirjat, jäsenluettelon ja toimintakertomukset, säännöt, kirjeenvaihdon, sopimukset sekä muut asiakirjat, joilla on merkitystä arvosteltaessa yhdistyksen toimintaa.

21§ Toiminnantarkastajien tehtävä

Tehtävässään varsinaisten toiminnantarkastajan on

todettava, että yhdistyksen toiminnassa on noudatettu yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä ja muita yhdistystä koskevia säädöksiä,
perehdyttävä yhdistyksen kokousten, hallituksen ja eri toimikuntien pöytäkirjoihin ja todettava, että päätöksiä on noudatettu ja että pöytäkirjat on asianmukaisesti allekirjoitettu,
3. todettava, että yhdistyksen taloutta on hoidettu huolellisesti ja tämän ohjesäännön määräysten mukaisesti,
todettava, että yhdistyksen kirjanpidossa on noudatettu kirjanpitolakia ja – asetusta ja että tilinavaukset perustuvat vahvistettuun tilinpäätökseen sekä että kirjaukset perustuvat asianmukaisesti hyväksyttyihin tositteisiin sekä
todettava, että kaikki asianomaiset henkilöt ovat allekirjoittaneet tasekirjassa olevan tilinpäätöksen. Lisäksi toiminnantarkastajien on tehtävä suorittamastaan tarkastuksesta merkintä tilinpäätökseen.

22§ Toiminnantarkastuskertomus

Toiminnantarkastajien on annettava toimittamastaan tarkastuksesta kertomus hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta. Annettavassa kertomuksessa on mainittava toiminnantarkastajien saama käsitys yhdistyksen hallinnosta sekä tileistä ja tiliasemasta. Kertomuksesta tulee käydä selville myös toiminnantarkastajien kanta tilinpäätöksen vahvistamiseen ja vastuuvapauden myöntämiseen nähden.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

23§ Lisäykset ja muutokset

Lisäyksistä ja muutoksista tähän taloudenhoidon ohjesääntöön päätetään yleiskokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä annetuista äänistä.

24§ Voimaantulo

Tämä talousohjesääntö hyväksytään ensimmäisen kerran yhdistyksen kevätkokouksessa 26.6.2020.

PREEMIO RY:N STRATEGIA 2022-2024

PREEMIO RY:N STRATEGIA 2022-24

Yhdistyksen toimintaa ohjaa kolmen vuoden välein päivitettävä kolmivuotisstrategia. Strategian tarkoituksena on tarjota selkeät suuntaviivat yhdistyksen aktiivien toiminnalle, sekä Preemion kehittymiselle pitkällä aikajänteellä.

Strategiakaudella 2022–24 painopisteinä toimivat: Kannustava organisaatio, Kasvua tukeva talous, Laajuutta tukevat sidosryhmät sekä Monipuolinen toiminta. Strategian tavoitteet ja painopisteet heijastavat yhdistyksen olemassaolon ja toiminnan kannalta tärkeitä toimintoja ja tukipilareita, joiden kehittäminen ja mittaaminen mahdollistavat yhdistyksen menestymisen myös tulevaisuudessa. Erityispainotusta strategiakaudella tulee kiinnittää jatkuvaan ja laadukkaaseen toiminnan mittaamiseen, sillä se on edellytys toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Uuden strategian luomisessa päävastuu on Preemion Perinneneuvostolla, sekä kauden 2021 puheenjohtajistolla. Perinneneuvosto kokoontui vuoden 2021 aikana keskustelemaan edellisen strategian toteutumisesta painoalueittain, yhdistyksen kehittymisestä strategiajakson aikana, sekä sen tulevaisuuden suunnista. Aiemman strategian lisäksi apuna suunnittelutyössä käytettiin toimintakertomuksia ja jäsenkyselyitä aiemmilta vuosilta. Jäsenistön näkemyksiä kerättiin vuoden 2021 syksyllä strategiakyselyn muodossa.

Jokaista strategian osa-aluetta mitataan jatkuvasti strategiakaudelle määritettävillä mittareilla. Toteutumista seurataan toteumataulukolla, joka strategiaan lisätään liitteenä. Mittarit on esitelty tarkemmin jokaisen strategian painopisteen yhteydessä.

Missio, visio ja arvot

Yhdistyksen missio on olla Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kyltereiden yhteisö, joka valvoo jäsentensä etuja, sekä edistää heidän hyvinvointiaan kaikilla opiskelijaelämän osa-alueilla.

Yhdistyksen visiona on taata jäsenilleen kehittymiseen kannustava ympäristö, sekä olla näkyvä ja arvostettu toimija, ja haluttu yhteistyökumppani kaikkien sidosryhmiensä keskuudessa.

Edunvalvonnan näkökulmasta yhdistys pyrkii vaikuttamaan siten, että kyltereillä olisi Kuopiossa mahdollisuus laadukkaaseen kauppatieteiden koulutukseen, jonka suorittamiseen olisi tarjolla monipuolisuutta joustavilla opetusmenetelmillä. Yhdistys haluaa kannustaa yhteisöllisyyteen ja toimia yhdistäjänä ihmisten välillä, esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa. Jäsentensä hyvinvoinnin mahdollistaakseen se kannustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia kontaktien luomiseen paikallisesti ja valtakunnallisesti, muihin kyltereihin, yritysmaailmaan, sekä poikkitieteellisesti.

Arvot: Yhteisöllisyys, kannustavuus ja mahdollistaminen

Kannustava organisaatio

Jäsenmäärän kasvun johdosta toiminnan tulee olla kaikilla tasoilla laaja-alaista. Jäsenaktiivisuuteen kannustetaan ja tarjotaan mahdollisuuksia hallituksen, toimikuntien, kerhojen ja erilaisten harrasteryhmien kautta. Monitasoisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen on enenevissä määrin tärkeää jäsenistön sitoutuneisuuden ja tyytyväisyyden tukemiseksi.

Toiminnan jokaisella osa-alueella tulee olla selkeät toimintaohjeet, suunnitelmat ja perehdytys. Tiimien roolin kasvattamiseen ja niiden tasolta toiminnan edelleen kehittämiseen tulee kiinnittää strategiakauden aikana erityisesti huomiota. Hallituksen vastaavilla on tärkeä vastuu tiimien johtajina, omien osa-alueidensa kehittämisessä ja seuraamisessa.

Hallituksen ja sen alaisuudessa toimivien tiimien ulkopuolisten itsenäisten kerhojen ja harrasteryhmien toimintaa halutaan tukea ja niiden kautta kannustaa lisää jäseniä mukaan yhdistyksen toimintaan. Tällaisten toimijaryhmien toiminnan kehittymistä on tärkeä seurata ja ohjeistaa, jotta niiden toiminta palvelisi kaikkia preemiolaisia ja preemiolaisia ensisijaisesti.

Mittarit:

Vuosittain jäseniksi liittyneiden määrä, suhteessa kaikkiin aloittaviin opiskelijoihin.

Kerhojen ja klubien kävijämäärät ja tapahtumat eriteltynä

Yhdistykseen luottamustoimiin hakeneiden määrä suhteessa avoimiin pesteihin.

Kasvua tukeva talous

Yhdistyksen toiminnan edellytyksenä on hyvin hoidettu talous. Keskeinen lähtökohta yhdistyksen toiminnalle on tappiollisen tilikauden välttäminen suunnittelemalla, ennakoimalla ja analysoimalla säännöllisesti yhdistyksen taloudellista tilannetta sekä tarvittaessa tekemällä riittäviä muutoksia taloudellisen menestyksen takaamiseksi. Tätä varten yhdistyksellä on talousohjesääntö, joka strategian, toimintasuunnitelman, talousarvion ja muiden käytänteiden ohella ohjaa hyvään taloudenpitoon. Yhdistyksen taloudenpidon suunnittelun ja toteutuksen tueksi on perustettu taloustyöryhmä.

Preemio on voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys, joten sen taloudellisen toiminnan tulee perustua jäsenistön hyödyksi. Yhdistyksen liikevaihto muodostuu pääasiassa tapahtumista ja yhteistyökumppaneilta saatavista tuloista ja sen varallisuuden kasvattamisessa tulee pyrkiä suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Yhdistyksen varallisuuden kasvattamiseksi sen tulee harjoittaa sijoitustoimintaa, josta saatavilla tuotoilla voidaan tulevaisuudessa tuottaa yhdistyksen jäsenille entistä laadukkaampia palveluita ja tapahtumia, sekä investoida suurempiin yhdistystä ja jäseniä palveleviin hankkeisiin. Yhdistyksen sijoitustoiminnan periaatteet määritellään tarkemmin erillisessä sijoitussuunnitelmassa, joka pohjautuu yhdistyksen sääntöihin ja talousohjesääntöön.

Yhdistyksen kulurakenteen suurin osa muodostuu sen tapahtumatoiminnasta. Suurimpien tapahtumien, kuten vuosijuhlien, Kuopion Haalaribileiden ja VISIO-bisnestapahtuman roolin ollessa edelleen merkittävä, tulee niiden taloudelliseen menestymiseen kiinnittää budjetoinnissa erityistä huomiota.

Mittarit:

Liikevaihdon kasvu.

Yhteistyösopimuksista saatavat tulot.

Tapahtumien tulot.

Sijoitusten arvo.

Laajuutta tukevat sidosryhmät

Yhdistyksen menestyksekkään toiminnan yksi kulmakivistä on laadukas ja suunnitelmallinen sidosryhmäyhteistyö. Preemio haluaa olla yhteistyökumppaniensa keskuudessa proaktiivinen, toimija ja luoda näin pitkäaikaisia kaikkia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia. Karkeasti nämä tahot voidaan jaotella kauppatieteellisen alan, Itä-Suomen yliopiston ja ulkoisiin verkostoihin.

Kauppatieteellisellä alalla tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat kylterijärjestöt, joiden kanssa yhteistyön eteenpäin saattamiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi yhteistyön kehittämiseen sekä kattojärjestön (Suomen Ekonomit) että paikallisjärjestön (Pohjois-Savon Ekonomit) aktivoiminen on tärkeää. Rinnakkais- ja kattojärjestön kanssa yhteistyön tulisi painottua työelämälähtöisyyteen. Erityishuomiota tulee kiinnittää maisterivaiheen opiskelijoiden sitouttamiseen.

Tärkeänä kauppatieteellisen alan yhteistyötahoja voidaan pitää myös yhdistyksen omia alumneja. Alumnitoiminnan ylläpito jatkuvana ja eläväisenä on tärkeää, jotta valmistuvilla on luontainen kimmoke liittyä Preemion Alumnit ry:n jäseneksi ja osallistua myös Preemion tapahtumiin valmistumisen jälkeen. Preemion rooli alumnitoiminnassa on tukea ja avustaa.

Itä-Suomen yliopiston sisäisistä sidosryhmistä tärkein on kauppatieteiden laitos. Avoin keskusteluhteys laitoksen johdon sekä henkilöstön kanssa on tehokkaan toiminnan edellytys. Opetuksen ja tutkinnon epäkohdista tulee kyetä keskustelemaan rakentavasti ja kauppatieteellisen alan opiskelijavalinnan vaikutuksia tulee seurata tiivisti yhteistyössä laitoksen kanssa. Itä-Suomen yliopiston ja sen käyttämien ulkoisten palveluiden, kuten kielikeskuksen toiminnoista tulee käydä monisuuntaista rakentavaa keskustelua.

Yhdistyksen kaikki jäsenet ovat Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) jäseniä ja ISYYn palveluiden tulee olla preemiolaisten tiedossa. Preemio kannustaa jäseniään seuraamaan ISYYn toimintaa, sekä lähtemään mukaan sen eri toimielimiin. Strategiakauden aikana Kylterit-edustajistoryhmän, ja sen kautta kauppatieteilijöiden vaikutusvaltaa ISYYssä tulee edistää aktiivisesti.

Kuopion kampuksella tärkeä sidosryhmä ovat myös muiden alojen opiskelijayhdistykset. yhteistyön ylläpito muihin järjestöihin on Preemiolle tärkeää tapahtumatoiminnan ja brändin kehittämiseksi sekä omia jäseniä palvelevan yhteistyön rakentamiseksi.

Ulkoisia sidosryhmiä yhdistykselle ovat yritysyhteistyökumppanit, sekä muut järjestöt ja tahot, joiden kanssa toimiminen kehittää preemiolaisten ammatillisuutta ja osaamista. Myös kansainväliset vaihto- ja maisteriopiskelijat, sekä heille toimintaa järjestävät tahot ovat tärkeitä ulkoisia sidosryhmiä.

Yritysyhteistyökumppanit ja erityisesti pääyhteistyökumppanit ovat yhdistykselle tärkeitä sidosryhmiä, koska yhteistyön avulla rahoitetaan yhdistyksen toimintaa. Yhdistys toimii linkkinä yhteistyöyrityksiin, jotta jäsenet saavat kontakteja ja tietoa yrityselämästä, uramahdollisuuksia sekä myös jäsenalennuksia. Yhdistyksen pyrkimyksenä on solmia pitkäaikaisia kumppanuuksia pääyhteistyöyritysten kanssa, sekä kehittää Preemiopolissa mukana olevien yritysten ja kertaluontoisempien sponsoreiden kanssa syvempää yhteistyötä, josta yritykset kokevat saavansa aitoa hyötyä. Yritysten kanssa yhteistyössä järjestettävien yritysvierailujen, kurssien ja vapaa-ajan tapahtumien määrää tulee alati kasvattaa.

Preemion tulee olla mukana kansainvälisten opiskelijoiden orientaatiossa sekä syksyllä että keväällä, jotta kv-maisteriopiskelijoista mahdollisimman moni saataisiin liittymään yhdistyksen jäseniksi ja muilla vaihto-opiskelijoilla olisi mahdollisuus verkostoitua preemiolaisten kanssa. Kansainvälisille opiskelijoille tulee järjestää toimintaa ja tapahtumakuvaukset tulee kääntää myös englanniksi, jotta he saavat tietoa myös Preemion muista tapahtumista.

Mittarit:

Pitkä- ja lyhytaikaisten yhteistyösopimusten määrä ja taloudellinen arvo.

Preemiopolin yritysten määrä.

Yliopiston ja ISYYn toimielimissä vaikuttavien preemiolaisten määrä.

Monipuolinen toiminta

Edunvalvonnan lisäksi yhdistyksen yksi keskeisistä tehtävistä on järjestää jäsenistölleen monipuolisesti tapahtumia ja muuta toimintaa. Yhdistyksen tulee huomioida toimintaa järjestäessään mahdollisuuksien mukaan kaikki Preemion jäsenet ja sen tulee järjestää lisääntyvässä määrin myös alkoholitonta ja kaikkia jäsensegmenttejä osallistavaa toimintaa, esimerkiksi asia- ja liikuntatapahtumien muodossa. Vaihtelevuuden takaamiseksi Preemion tulee proaktiivisesti tehdä yhteistyötä yhteistyökumppanien kanssa, sekä aktivoida kerhoja ja klubeja. Tapahtumista viestintä tulee olla jatkuvasti oikea-aikaista ja tapahtua kanavissa, joissa se tavoittaa jäsenistön.

Jäsenistön tasolta lähtevän toiminnan lisääntymistä tulee tukea ja siihen kannustaa, mutta jatkossa tapahtumien koordinointiin ja suunnitteluun tulee kiinnittää huomioita. Yhdistys järjestää vuoden aikana kolme kertaa niin kutsuttuja teemaviikkoja, joita ovat vuosijuhlaviikko, wappuviikko ja fuksiviikko. Teemaviikoilla pyritään järjestämään tapahtumia päivittäin ja muuna aikana ympäri vuoden tapahtumia tulee järjestää vähintään viikoittain.

Vuoden suurimmat yksittäiset tapahtumat ovat yhdistyksen vuosijuhlat, Kuopion Haalaribileet neljästi vuodessa, VISIO-seminaari, Lentävä Lähtö-approtapahtuma ja yhdistyksen pikkujoulut. Näiden tapahtumien järjestämiseen, suunnitteluun ja budjetointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne ovat myös yhdistyksen suurimpia taloudellisia panostuksia.

Vuosijuhlat ovat vuoden arvokkaimmat juhlat ja viikonlopun kestävä kokonaisuus, johon osallistuu preemiolaisia, alumneja, yhteistyökumppaneita sekä muiden sidosryhmien edustajia.

Kuopion Haalaribileitä tulee kehittää ja sen konsepti pitää tuoreena, jotta tapahtuman asema kaupungin johtavana opiskelijatapahtumana voidaan säilyttää. Tapahtuma on taloudellisesti merkittävässä asemassa ja sen järjestäminen on yhdistyksen tapahtumatoimikunnan tärkein tehtävä.

Lentävä Lähtö-approtapahtuman taloudellinen potentiaali tulee pystyä käyttämään tehokkaasti hyvällä suunnittelulla ja koordinoinnilla. Tapahtuman on tarkoitus vakiinnuttaa paikkansa Kuopion opiskelijatapahtumakentässä.

Marraskuussa järjestettävä VISIO-bisnestapahtuma on yhdistyksen tärkein asiatapahtuma. Strategiajakson aikana seminaarin tunnettuutta tulee lisätä entisestään sidosryhmien silmissä, jotta tapahtuma olisi jatkossa yritysten silmissä mahdollisimman haluttava paikka rekrytoida ja tavata kauppatieteiden opiskelijoita. Seminaarin poikkitieteellistä suosiota tulee myös pyrkiä kasvattamaan tulevalla strategiakaudella.

Mittarit:

Tapahtumien tapahtumakohtaiset kävijämäärät.

Tapahtumien kokonaislukumäärä.

Sidosryhmien kanssa järjestettyjen tapahtumien määrä.