1. Keksi (a) luokitteluasteikollinen, (b) järjestysasteikollinen ja (c) suhdeasteikollinen muuttuja, kun havaintoyksikkönä on kunta.
(a) KUNTAMUOTO [MAALAISKUNTA, KAUPUNKI] (b) KUNNAN SIJOITUS KAUNEIN LOMAKUNTA –KILPAILUSSA (c) TYÖTTÖMYYSASTE
2. Kuvittele jatkuva muuttuja, jonka vaihteluväli on 0 – 10 ja jonka mediaani on 5 ja keskiarvo 3. Piirrä, millainen muuttujan jakauma on (suunnilleen) muodoltaan.
TUULENPIEKSEMÄ LUMIKINOS TAI MUURAHAISPESÄ, JOSSA ON PITKÄ LAAHUS VASEMMALLE (EI OIKEALLE).
3. Alla on muuttujan X (lapsiluku) frekvenssijakauma. Mikä on X:n (a) moodi, (b) mediaani, (c) keskiarvo?
(a) 2 (b) 3 (c) (23 + 2·83 + 3·67 + 4·26 + 5·6 + …) = 2,9
4. Tutkitaan ”TMP-kyselyn” aineistolla (N=192), onko vastaajan ”hedonismin” [= 24 – (V6 + V10 + V15 + V21), min=5, max=20, mean=13,3] ja vanhempien ”rankitasapainon” [1= äidillä korkeampi koulutus kuin isällä (n=73), 2=kummallakin samantasoinen koulutus (n=81), 3=isällä korkeampi koulutus kuin äidillä (n=38)] välillä tilastollista riippuvuutta. (a) Mikä on näiden muuttujien mittaustaso? (b) Kumpi on riippuva ja kumpi riippumaton muuttuja?
(a) HEDONISMI VÄLIMATKA-ASTEIKOLLINEN, RANKITASAPAINO LUOKITTELUASTEIKOLLINEN. (b) EDELLINEN RIIPPUVA, JÄLKIMMÄINEN RIIPPUMATON.
5. (a) Millä menetelmällä tutkisit edellisen tehtävän muuttujien välistä riippuvuutta? (b) Aineistossa näiden muuttujien välillä todella on riippuvuus. Esitä valitsemallasi menetelmällä, millainen se voisi (suunnilleen) olla.
(a) YKSISUUNTAISELLA VARIANSSIANALYYSILLA ELI VERTAAMALLA HEDONISMIN KESKIARVOJA KOLMESSA RANKITASAPAINON LUOKASSA. (b) AKKAVALTAINEN: 13,9 TASAPÄINEN 13,9 AKKAVALTAINEN 12,4 ELI AKKAVALTAISILLA MUITA ALHAISEMPI HEDONISMI. [AINEISTOSSA ETA=0,217 JA ANOVA P=0,01 MUTTA NÄITÄ EI TOKI TARVINNUT KESKISIÄ SAATI TIETÄÄ]
6. Alla on muuttujien X ja Y välinen ristiintaulukko absoluuttisin frekvenssein. (a) Onko muuttujien välillä riippuvuutta vai ei? (b) Millä perusteella?
Y=1Y=2Y=3
X=1 27 108 81
X=2 78 312 234
X=3197657
(a) EI OLE (b) KOSKA X:N SUHTEELLISET FREKVENSSIT Y:N LUOKISSA OVAT IDENTTISET
7. Alla on luennolla tehdyn tieteellisen tekstin kirjoittajan sukupuolen tunnistustestin tulokselle tehty tilastollinen testi. Muuttuja Y on oikein arvattujen tai pääteltyjen näytteiden määrä vastaajalla. Muuttuja X on vastaajan sukupuoli. Jos kymmenelle näytteelle arpoo kirjoittajan sukupuolen täysin satunnaisesti, on Y:n odotusarvo 5. Naisvastaajien havaittu keskiarvo oli 5,55 ja miesvastaajien 4,54. Efektikoko (keskiarvon poikkeama nollahypoteesin pohjana olevasta teoreettisesta odotusarvosta) oli siis suunnilleen samansuuruinen. (a) Mitä p-arvo 0,004 tarkoittaa? (b) Minkä vuoksi nais- ja miesvastaajien testin p-arvo eroaa toisistaan, vaikka efektikoko on melkein sama?
(a) SE TARKOITTAA TODENNÄKÖISYYTTÄ, JOLLA SAATAISIIN VÄHINTÄÄN 0,545 YKSIKKÖÄ 5:STÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN EROAVA KESKIARVO PERUSJOUKOSTA, JOSSA KESKIARVO ON 5. (b) MIEHILLÄ PIENEMPI OTOSKOKO JA ISOMPI HAJONTA.
Maksimi pisteet tehtävistä 3,2,3,2,2,3,2. Ja sitten pisteiden jakauma:
Viitosella pääsi läpi ja sai ykkösen, 12 pisteellä viitosen. Viitosen saaneissa oli 4 kauppatieteilijää ja 1 sosiaalitieteilijä (2 miestä 4 naista).
pertti töttö
