Säännöt ja strategia

Preemion toimintaa ohjaa yhdistyksen säännöt, perinneohjesääntö, talousohjesääntö sekä kolmen vuoden välein tehtävä kolmivuotisstrategia.

PREEMIO RY:N SÄÄNNÖT

 Yhdistyksen nimi on Preemio ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio.

 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kauppatieteiden opiskelijoiden etu- ja yhteistyöjärjestönä. Yhdistys pyrkii toiminnallaan edistämään jäsentensä ammatillista tietoutta ja suhteiden luomista saman alan koti- ja ulkomaisiin järjestöihin.

 Yhdistyksen kieli on suomi ja kaikki yhdistyksen pöytäkirjat on laadittava suomen kielellä. Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti täysin sitoutumaton.

 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, harjoittaa opintoneuvontaa sekä alansa julkaisu- ja kustannustoimintaa. Lisäksi yhdistys luo yhteyksiä elinkeinoelämän ja Itä-Suomen yliopiston välillä, ja tekee yhteistyötä eri opiskelijajärjestöjen kanssa sekä toimii muilla vastaavilla tavoilla.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää jäsenistöltään jäsenmaksua ja voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä asianomaisen luvan saatuaan. Yhditys voi myös harjoittaa ravitsemusliiketoimintaa yhdessä liikepaikassa sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

 Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella kauppatieteiden maisterin tutkintoa suorittava henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Yhdistys voi halutessaan kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi toimineita henkilöitä. Kunniajäsen kutsutaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jonka on hyväksynyt vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistyksen kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Yhdistyksen jäsenistä pidetään jäsenluetteloa.

 Yhdistyksen varsinaisilta jäseniltä perittävästä jäsenmaksusta päättää yhdistyksen kevätkokous.

 Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Yhdistyksen varsinainen jäsen on velvollinen eroamaan lopetettuaan opiskelunsa Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella kauppatieteiden maisterin tutkintoa varten.

Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen joko määräajaksi tai kokonaan, jos hän toiminnallaan on yhdistykselle huomattavaksi vahingoksi tai jättää jäsenmaksunsa maksamatta. Jäsenellä on oikeus saattaa eroamista koskeva hallituksen päätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi ilmoittamalla siitä hallituksen puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä todisteellisen aineiston saatuaan.

 Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 Kutsu yhdistyksen kokoukseen on oltava vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta yhdistyksen ilmoitustaululla yliopistolla tai yhdistyksen virallisilla kotisivuilla.

10§ Yhdistyksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa allekirjoittavat.

11§ Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Hyväksytään kokouksen työjärjestys
Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, sekä jäsenmaksu suuruus seuraavalle kalenterivuodelle

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Hyväksytään kokouksen työjärjestys
Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio.
Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
Valitaan yksi toiminnantarkasta ja yksi varatoiminnantarkastaja
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asia yhdistyksen kevät- tai syyskokoukseen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12§ Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) ja enintään kymmenen (10) muuta varsinaista jäsentä sekä 0-2 varajäsentä.

Varajäsenet voivat olla läsnä hallituksen kokouksissa ja heillä on äänioikeus toimiessaan varsinaisen jäsenen tilalla.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

13§ Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyessään olleessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

14§ Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15§ Yhdistyksen tili- ja toimikausi alkaa tammikuun 1. päivänä ja päättyy saman vuoden joulukuun 31. päivänä. Yhdistyksen tilinpäätös on jätettävä toiminnantarkastajalle vähintään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien lausunto on annettava hallitukselle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kevätkokousta.

16§ Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, talousvastaava tai yrityssuhdevastaava, kaksi yhdessä

17§ Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on hyväksyttävä kahdessa perättäisessä vähintään neljätoista (14) vuorokauden välein pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Ensimmäisessä kokouksessa esityksen on saatava taakseen 3/4 -enemmistö annetuista äänistä ja toisessa kokouksessa esitys on hyväksyttävä muuttumattomana yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä.

18§ Yhdistyksen kokous tai hallitus voivat määrätä erilaisia tehtäviä varten hallituksen alaisia toimikuntia ja toimihenkilöitä. Tällöin on määrättävä toimikunnan ja toimihenkilön toimikausi ja toimivalta.

19§ Yhdistyksen alaisuudessa toimii Preemion perinneneuvosto, jonka tehtävänä on vaalia yhdistyksen perinteitä ja huolehtia sen toiminnan jatkuvuudesta. Neuvoston toiminnasta säädetään tarkemmin ohjesäännössä.

20§ Yhdistyksen hallitus voi myöntää ansioituneille jäsenille ansiomerkkejä ja huomionosoituksia, joista säädetään tarkemmin ohjesäännössä. Sääntöjen viidennessä pykälässä mainituin perustein voidaan yhdistykseen kutsua myös kunniajäseniä. Ehdotuksen kunniajäseneksi kutsumisesta ja ansiomerkkien saajasta voi tehdä jokainen yhdistyksen jäsen yhdistyksen hallitukselle. Kunniajäseneksi kutsuminen on yhdistyksen korkein huomionosoitus.

21§ Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kuuden (6) kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa taakseen 3/4 -enemmistö annetuista äänistä.

22§ Jos yhdistys purkautuu, sen varat luovutetaan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kauppatieteiden opetuksen tukemiseen jälkimmäisen purkamisesta päättäneen kokouksen päättämällä tavalla.

 

PERINNEOHJESÄÄNTÖ

 Yhdistyksen alaisuudessa toimii Preemion perinneneuvosto. Perinneneuvoston tarkoituksena ja tehtävänä on vaalia kuopiolaisten kauppatieteilijöiden perinteitä ja huolehtia yhdistyksen toiminnan jatkuvuudesta.

 Perinneneuvoston tehtäviä hoitavat istuvan hallituksen puheenjohtaja yhdessä vielä opiskelevien aikaisempien hallitusten puheenjohtajien kanssa. Perinneneuvoston tehtäviä voidaan kutsua hoitamaan myös 1-6 muuta yhdistyksen toiminnassa ansioitunutta nykyistä tai entistä jäsentä. Näiden jäsenten kutsumisesta vastaavat istuvan hallituksen puheenjohtaja ja aikaisempien hallitusten puheenjohtajat yksimielisellä päätöksellä.

 Perinneneuvoston tehtäviä hoitamaan nimetyt henkilöt kokoontuvat vähintään 1-2 kertaa lukukauden aikana ja tarvittaessa istuvan hallituksen puheenjohtajan pyynnöstä. Perinneneuvoston toimikausi on kalenterivuosi.

Perinneneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin, jonka tulee pitää pöytäkirjaa Perinneneuvoston kokouksissa. Perinneneuvosto järjestäytyy istuvan puheenjohtajan kutsuessa syyskokouksen jälkeen ennen vuoden loppua.

Preemion ry:n ainejärjestönauha

 Preemio ry:llä on ainejärjestönauha, jota käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa. Yhdistyksen hallituksen vastuulla on tiedottaa nauhan oikeanlaisesta käytöstä.

 Ainejärjestönauha on 30 mm leveä nauha, joka on symmetrinen keskiviivan suhteen. Nauhan pohjaväri on viininpunainen ja siinä on kaksi neljän millimetrin levyistä keltaista raitaa, molemmat neljän millimetrin etäisyydellä nauhan reunasta.

 Jokaisella Preemio ry:n nykyisellä ja entisellä hallituksen jäsenellä on oikeus kantaa ainejärjestönauhaa. Nauhan käyttöoikeus säilyy yhdistyksestä eroamisen jälkeen.

 Ainejärjestönauhaa kannettaessa tulee muun pukeutumisen olla tilaisuuden ja nauhan arvolle sopivaa. Miehet kantavat nauhaa siten, että se kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli vasemmalla lantiolle. Nauhaa kannetaan juhlapuvussa (frakki) liivin alla ja arkipuvussa liivin ja solmion päällä. Naiset kantavat nauhaa taiteltuna ruusukkeena vasemmalla puolella rintaa tai siten, että nauha kulkee vasemmalta olkapäältä rinnan yli vasemmalle lantiolle. Nauhan ei kuitenkaan saa koskettaa paljasta ihoa.

Preemio ry:n jäsenilleen myöntämät huomionosoitukset

 Preemio ry:llä on kolme eri ansiomerkkiä: kultainen, hopeinen ja pronssinen. Merkki kuvaa Preemio ry:n logon keskiössä olevaa kuviota. Mitali voidaan myöntää yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle tunnustukseksi yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Ansiomerkkejä voidaan myöntää kerran vuodessa yhdistyksen vuosijuhlassa.

10§ Ansiomerkit luovuttaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Ansiomerkin luovutuksen yhteydessä ansiomerkin saajalle annetaan myös kunniakirja, josta käy ilmi ansiomerkin myöntämisen perusteet. Yhdistyksen hallitus pitää kirjaa merkkien saajista, myöntämisajankohdista ja myöntämisperusteista.

11§ Samalle henkilölle voidaan myöntää useampia ansiomerkkejä saman vuoden aikana.

12§ Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää Preemion toimintaan aktiivisesti osallistuneelle jäsenelle, joka on toiminnallaan edesauttanut yhdistyksen menestystä tai pitänyt yllä sen hyvää henkeä. Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi ansioituneelle yhdistyksen hallituksen tai ylioppilaskunnan edustajiston jäsenelle, mutta myös muulle yhdistyksen toimintaan osallistuneelle jäsenelle.

13§ Pronssisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää kuusi, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kymmenen kappaletta. Pronssisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus Perinneneuvoston esityksestä, pois lukien Perinneneuvoston jäsenet, joille ansiomerkit myöntää hallitus.

14§ Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää huomattavista ansioista yhdistyksen hyväksi. Hopeisen ansiomerkin saajan tulee täyttää pronssisen ansiomerkin kriteerit. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi kautensa aikana ansioituneelle yhdistyksen puheenjohtajalle tai ylioppilaskunnan hallituksen jäsenelle.

15§ Hopeisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää kolme, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan viisi kappaletta. Hopeisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus Perinneneuvoston esityksestä, pois lukien Perinneneuvoston jäsenet, joille ansiomerkit myöntää hallitus.

16§ Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää poikkeuksellisista ansioista yhdistyksen hyväksi. Kultaisen ansiomerkin saajan tulee täyttää pronssisen ja hopeisen ansiomerkin kriteerit. Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi pitkäaikaisesta työstä yhdistyksen tehtävissä tai yhdistyksen ansiokkaasta edustamisesta ylioppilaskunnassa, yliopiston luottamustoimissa tai Suomen Ekonomeissa.

17§ Kultaisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää yksi kappale, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kaksi kappaletta. Kultaisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus sekä Perinneseura yhteisellä päätöksellä.

18§ Ansiomerkkien lisäksi yhdistys voi myöntää ansioituneen jäsenen nauhan itsenäisenä huomionosoituksenaan. Ansioituneen jäsenen nauha voidaan myöntää yhdistyksen toimintaan aktiivisesti osallistuneelle jäsenelle, joka toiminnallaan on pitänyt yllä yhdistyksen hyvää henkeä.

Preemio ry:n hallitusmerkki

19§ Hallitusmerkki on kullattu, halkaisijaltaan 30 mm, ympyrän muotoinen ansiomerkin keskiötä mukaileva merkki. Hallituksen merkkiä saavat käyttää kaikki yhdistyksen hallituksessa toimineet henkilöt. Istuvan hallituksen jäsenet kantavat hallitusmerkkiä ainejärjestö- tai mahdollisessa ansioituneen jäsenen nauhassa. Aikaisempien hallitusten jäsenet kantavat hallitusmerkkiä vasemmassa rintapielessään, edestä katsottuna mahdollisten ansiomerkkien oikealla puolella.

Preemio ry:n ulkopuolisille tahoille myöntämät huomionosoitukset

20§ Preemio ry voi huomioida yhteistyökumppaneitaan tai yksityishenkilöitä, jotka eivät voi saada entisille tai nykyisille jäsenille tarkoitettuja ansiomerkkejä. Huomionosoituksia on kaksi: Preemio ry:n pöytästandaari ja kunnialahja.

21§ Preemio ry:n pöytästandaari voidaan myöntää yhteisölle tai yksityishenkilölle, jonka kanssa yhdistys on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä. Standaari voidaan luovuttaa myös yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle, mutta heidän muistamisessaan tulee ensisijaisesti pitäytyä ansiomitaleissa. Päätöksen pöytästandaarin luovutuksesta tekee yhdistyksen hallitus. Pöytästandaarit luovutetaan ensisijaisesti yhdistyksen vuosijuhlassa, mutta luovutus voi tapahtua myös esimerkiksi vastaanottajan luokse tehdyn vierailun yhteydessä.

22§ Preemio ry:n yleiskokous voi myöntää kunnialahjan yhteisölle tai yksityishenkilölle, jonka kanssa yhdistys on tehnyt merkittävästi yhdistystä ja sen jäseniä hyödyttänyttä yhteistyötä. Kunnialahja voidaan luovuttaa myös yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle, mutta heidän muistamisessaan tulee ensisijaisesti pitäytyä ansiomerkeissä.

Tämä ohjesääntö on hyväksytty Preemio ry:n hallituksen kokouksessa 30.11.2013.

TALOUSOHJESÄÄNTÖ

1§ Yleistä 
Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa, yhdistyksen säännöissä ja muissa ohjesäännöissä ja työjärjestyksissä on sanottu, noudatetaan Preemio ry:n taloudenhoidossa tämän talousohjesäännön määräyksiä.

 Preemio ry:n kokonaistalous 
Preemio ry:n kokonaistalous käsittää kaikki yhdistyksen taloudelliset voimavarat, joka muodostuu niistä tuloista, jotka yhdistys saa, sekä niistä menoista, jotka yhdistys on aiheuttanut tai jotka yhdistykselle kuuluvat, sekä arvopapereista, sijoituksista ja muusta omaisuudesta, jonka yhdistys omistaa. Yhdistyksen varsinainen talous käsittää yhdistyksen nimissä tapahtuvan taloudellisen toiminnan.

 Taloudenhoidon vastuu 
Yhdistyksen taloudenhoidosta vastaa ensisijaisesti hallituksen jäsen, jonka vastuualueeseen yhdistyksen talousasiat kuuluvat (myöhemmin talousvastaava). Hallituksen puheenjohtajan tulee olla taloudenhoidon asioista ajan tasalla. Talouden suunnittelussa hallitusta voi tarpeen tullen auttaa Preemio ry:n alainen toimielin. Yhdistyksen talousvastaavan tulee kvartaaleittain lukukausien aikana raportoida yhdistyksen hallitukselle yhdistyksen tuotoista ja kuluista kuukauden aikana, pankkitilin ja kassan saldosta sekä sijoitusten arvosta.

4§ Sisäinen valvonta 
Yhdistyksen talousvastaava ja puheenjohtaja ovat yhteisvastuussa talouden hoidon tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta.

RAHALIIKENNE

 Rahojen käyttö 
Yhdistyksen varojen käytön tulee perustua yhdistyksen kokouksen hyväksymään vuosittaiseen talousarvioon. Yhdistyksen talousvastaava yhdessä muun hallituksen kanssa päättää yhdistyksen varojen käytöstä budjetin sallimissa rajoissa. Hallituksen on huomioitava päätöksessään yhdistyksen taloudellinen tilanne, tilikauden talousarvio sekä mahdolliset kokouspäätökset. Talousvastaavan tulee olla aktiivisesti mukana yhdistyksen hallituksen muiden jäsenten suunnittelemien jäsentapahtumien taloudellisessa suunnittelussa.

6§ Tilinkäyttöoikeudet 
Yhdistyksen talousvastaavalla on yhdistyksen finanssipalveluihin laajat käyttöoikeudet. Lisäksi hallitus voi valita keskuudestaan henkilöt, joilla on käyttöoikeudet yhdistyksen tileihin. Hallituksen puheenjohtajalla on oikeus saada tietoja tilien käytöstä tarpeen mukaan.

7§ Laskujen hyväksyminen ja maksaminen 
Yhdistyksen laskut ja maksuvelvoitteet hyväksyy hallituksen talousvastaava tai muu yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Itseään koskevat laskut ja maksuvelvoitteet hyväksyy aina joku muu kuin henkilö itse. Laskujen hyväksyjän on tarkistettava, että maksu on yhdistyksen toimintaan liittyvä, sopimuksen mukainen, asiallinen ja hyväksyttävä.

Yhdistyksen maksut maksetaan ensisijaisesti pankkitililtä, tai käteiskassasta. Yhdistyksen maksujen tulee perustua jo hyväksyttyihin laskuihin tai yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksiin.

8§ Kulukorvaukset 
Yhdistyksen toiminnasta aiheutuvat kulukorvaukset maksetaan pankkitililtä tai käteiskassasta. Kulusta syntynyt kuitti on liitettävä kulukorvausanomukseen. Kulukorvaukset hyväksyy yhdistyksen talousvastaava ja kulukorvaukset päätetään hallituksen kokouksissa. Kulukorvaukset on toimitettava mahdollisimman pian ostopäivämäärästä.

9§ Maksujen vastaanottaminen 
Yhdistykselle suoritettavat maksut ohjataan ensisijaisesti pankkitileille, tai käteiskassaan.

10§ Tositteiden säilyttäminen 
Kuitit, tiliotteet ja muut tositteet on vuosittain koottava ja säilytettävä vallitsevan lainsäädännön mukaisesti.

KÄTEISKASSA

11§ Käteiskassan säilytys 
Käteiskassa tulee säilyttää ja lukita niin, että siihen eivät pääse käsiksi hallituksen ulkopuoliset henkilöt luvatta.

12§ Käteiskassan hoitaminen 
Käteiskassaa hoitaa ja hallinnoi talousvastaava. Hänen velvollisuutenaan on huolehtia, että käteiskassassa ei ole rahaa yli 1000 euroa kerrallaan, kuin väliaikaisesti.
Hallitus voi myydä yhdistyksen tuotteita Preemio ry:n toimistolla käyttäen käteiskassaa. Kaikista myynneistä tulee tehdä asianmukainen kirjaus käteiskassakirjanpitoon, josta ilmenee myyty tuote, määrä, hinta ja päivämäärä.

Tapahtumamyyntiä varten talousvastaava tekee pohjakassan erilliseen kassalippaaseen, jonka hän laskee ennen ja jälkeen myyntitapahtuman. Pohjakassasta ovat myyntien aikana vastuussa myyjät, eli joko hallituksen jäsenet tai heidän velvoittamat yhdistyksen jäsenet. Lopullinen vastuu kuuluu hallituksen jäsenelle, joka on tapahtumasta ja myyjistä vastuussa. Kaikkien tapahtumien myynneistä tulee tehdä asianmukaiset kirjaukset käteiskassakirjanpitoon.

13§ Käteiskassakirjanpito 
Talousvastaava laskee kassan säännöllisesti yliopiston lukukausien aikana ja pitää siitä kassakirjanpitoa.

SIJOITUKSET JA OSAKKEENOMISTUS

14§ Sijoituksista päättäminen 
Yhdistys voi sijoittaa rahojaan taloudellisen tilanteen niin salliessa. Sijoituspäätökset tekee yhdistyksen hallitus 5 000 euroon/tilikausi asti. Mikäli sijoitusten summa ylittää 5 000 euroa tilikauden aikana, tulee tämän ylittävät sijoituspäätökset hyväksyttää yhdistyksen kokouksessa 2/3 enemmistöllä. Preemion hallituksella on oikeus päättää sijoituskohteista ilman yleiskokousta. Kun päätös on tehty, talousvastaava ja puheenjohtaja yhdessä tekevät sijoitukset. Talousvastaavan tulee seurata sijoitusten tilannetta vähintään kvartaaleittain.

KIRJANPITO

15§ Kirjanpidon järjestäminen 
Yhdistyksen kirjanpito järjestetään kahdenkertaisena kirjanpitona kirjanpitolaissa ja – asetuksessa sekä muualla laissa säädettyjä kulloinkin voimassa olevia määräyksiä noudattaen ottaen lisäksi huomioon tämän talousohjesäännön erityismääräykset, mahdolliset yhdistyksessä tehtyjen päätösten kautta syntyneet muut määräykset sekä tarvittaessa Kirjanpitolautakunnan antamat suositukset.

Käteiskassoista pidetään erillistä maksuperusteista kirjanpitoa.

16§ Kirjanpito ja tilijärjestelmä 
Yhdistyksen juoksevaan kirjanpitoon merkitään tilitapahtumina menot, tulot ja maksutapahtumat sekä niiden oikaisuerät.
Tilijärjestelmän tulee perustua talousarvioon siten, että kullekin talousarvioon merkitylle tulo- ja menomäärärahalle on avattu oma tilinsä. Lisäksi on avattava tilit muita tulosvaikutteisia tapahtumia ja maksutapahtumia varten.

17§ Kirjaukset 
Kirjausten on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa tilitapahtuman. Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu ja tulotositteesta luovutettu suorite. Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti varmennettava.

TILINPÄÄTÖS

18§ Tilinpäätös 
Yhdistyksen tilit päätetään tilikausittain. Yhdistyksen tili- ja toimikausi alkaa tammikuun 1. päivänä ja päättyy saman vuoden joulukuun 31. päivänä.  Hallituksen on annettava kirjanpitolain ja – asetuksen sekä muualla laissa säädettyjen määräysten mukainen tilinpäätös ja tilit liitteineen toiminnantarkastajan tarkastettavaksi toiminnantarkastajalle vähintään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien lausunto on annettava hallitukselle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kevätkokousta.

19§ Tilinpäätöksen hyväksyminen 
Yhdistyksen kevätkokouksessa esitellään yhdistyksen sääntöjen 11§:n mukaisesti yhdistyksen edeltävän kalenterivuoden toimintakertomus sekä esitetään toiminnantarkastuskertomus ja vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta.
Yhdistyksen sääntöjen (11§) mukaan kevätkokouksessa päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen toimikauden hallitukselle.

TOIMINNANTARKASTUS

20§ Toiminnantarkastajat 
Yhdistyksen sääntöjen (11§) mukaan Preemio ry:lle valitaan yksi toiminnantarkasta ja yksi varatoiminnantarkastaja yhdistyksen syyskokouksessa. Toiminnantarkastuksen suorittavat yhdistyksen varsinainen toiminnantarkastaja ja/tai varatoiminnantarkastaja tilintarkastuslain ja muualla laissa säädettyjen määräyksien mukaisesti. Toiminnantarkastajien tulee olla esteettömiä ja päteviä toimimaan toiminnantarkastajina.

21§ Toiminnantarkastuksessa tarvittava aineisto 
Hallitus on velvollinen antamaan toiminnantarkastajien käytettäväksi kaiken sen aineiston, jonka nämä katsovat tarvitsevansa tarkastuksessaan, kuten kirjanpidon atk-ajot ja tositeaineiston, vakuutus- ja velkakirjat, pöytäkirjat, jäsenluettelon ja toimintakertomukset, säännöt, kirjeenvaihdon, sopimukset sekä muut asiakirjat, joilla on merkitystä arvosteltaessa yhdistyksen toimintaa.

22§ Toiminnantarkastajien tehtävä 
Tehtävässään varsinaisten toiminnantarkastajan on
1. todettava, että yhdistyksen toiminnassa on noudatettu yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä ja muita yhdistystä koskevia säädöksiä,
2. perehdyttävä yhdistyksen kokousten, hallituksen ja eri toimikuntien pöytäkirjoihin ja todettava, että päätöksiä on noudatettu ja että pöytäkirjat on asianmukaisesti allekirjoitettu,
3. todettava, että yhdistyksen taloutta on hoidettu huolellisesti ja tämän ohjesäännön määräysten mukaisesti,
4. todettava, että yhdistyksen kirjanpidossa on noudatettu kirjanpitolakia ja – asetusta ja että tilinavaukset perustuvat vahvistettuun tilinpäätökseen sekä että kirjaukset perustuvat asianmukaisesti hyväksyttyihin tositteisiin sekä
5. todettava, että kaikki asianomaiset henkilöt ovat allekirjoittaneet tasekirjassa olevan tilinpäätöksen. Lisäksi toiminnantarkastajien on tehtävä suorittamastaan tarkastuksesta merkintä tilinpäätökseen.

23§ Toiminnantarkastuskertomus 
Toiminnantarkastajien on annettava toimittamastaan tarkastuksesta kertomus hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta. Annettavassa kertomuksessa on mainittava toiminnantarkastajien saama käsitys yhdistyksen hallinnosta sekä tileistä ja tiliasemasta. Kertomuksesta tulee käydä selville myös toiminnantarkastajien kanta tilinpäätöksen vahvistamiseen ja vastuuvapauden myöntämiseen nähden.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

24§ Lisäykset ja muutokset 
Lisäyksistä ja muutoksista tähän taloudenhoidon ohjesääntöön päätetään yleiskokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä annetuista äänistä.

25§ Voimaantulo 
Tämä talousohjesääntö hyväksytään ensimmäisen kerran yhdistyksen syyskokouksessa 3.11.2015.

PREEMIO RY:N STRATEGIA 2016-2018

1 Johdanto

Preemion toiminta on kehittynyt, kasvanut ja monipuolistunut 2010-luvulla siten, että toiminta tarvitsee kehityskulun jatkamiseksi selkeät suuntaviivat. Strategian tarkoituksena on helpottaa ja selkeyttää yhdistyksen aktiivien toimintaa sekä varmistaa yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden sen kaikilla asteilla.

Yhdistyksen kolmivuotisstrategia vuosille 2016–2018 on jaoteltu seuraavien painopisteiden ympärille: organisaatio, koulutuspolitiikka, talous, tapahtumat ja sidosryhmät. Strategian tavoitteet ja painopisteet heijastavat yhdistyksen olemassaolon ja toiminnan kannalta tärkeitä toimintoja ja tukipilareita, joiden kehittäminen ja mittaaminen mahdollistavat yhdistyksen menestymisen myös tulevaisuudessa.

Strategiaprosessi alkoi vuoden 2014 syksyllä Preemion Perinneneuvoston toimesta, jolla oli myös päävastuu strategian laatimisessa. Prosessin alkuvaiheessa jäsenistöä osallistettiin aktiivisesti kysymällä heidän näkemyksiään yhdistykseen ja sen toimintaan liittyen. Pohjana strategialle on käytetty myös viime vuosien toimintasuunnitelmia sekä jäsenkyselyiden vastauksia. Perinneneuvosto kokoontui useaan otteeseen strategiaprosessin aikana vuosina 2014 ja 2015. Lisäksi yhdistyksen hallitus antoi omat näkemyksensä strategiaan liittyen lausuntokierroksella. Jäsenistö hyväksyy strategian yhdistyksen kokouksessa syksyllä 2015 ja sen jalkauttaminen aloitetaan heti kokouksen jälkeen yhdistyksen istuvan hallituksen toimesta.

Jokaista strategian osa-aluetta mitataan jatkuvasti strategiakauden aikana laadullisilla ja määrällisillä mittareilla. Mittareiden avulla tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Lopullinen arvio tavoitteiden toteutumisesta tehdään strategiakauden lopussa. Mittarit on esitelty tarkemmin jokaisen strategian painopisteen yhteydessä.

2 Missio, visio ja arvot

Yhdistyksen missiona on olla Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella kauppatieteitä opiskelevien opiskelijoiden edunvalvoja. Edunvalvonnan näkökulmasta yhdistys pyrkii vaikuttamaan siihen, että kyltereillä olisi Kuopiossa mahdollisimman laadukas tutkinto, jonka suorittamiseen olisi tarjolla monipuolisuutta joustavilla opetusmenetelmillä. Yhdistys haluaa toimia myös yhdistäjänä eli tarjoa mahdollisuutta viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa. Mission tavoin yhdistyksen visiona on tarjota jäsenilleen paras mahdollinen yhteisö ja opiskeluaika sekä opinnoissa että vapaa-aikana.

Yhdistyksen keskeisimmät arvot muodostuvat mission ja vision ympärille: onnellisuus, yhteisöllisyys, kehittyminen ja verkostot ovat yhdistyksen toiminnan ja tavoitteiden avaintekijöitä. Jäsenille pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia verkostoitua sekä paikallisesti että kansallisesti muiden kyltereiden ja sidosryhmien kanssa. Erilaiset tapahtumat mahdollistavat verkostoitumisen lisäksi tiiviin opiskelijayhteisön syntymisen ja yhdistyksen tavoitteena onkin tuoda opiskeluaikaan lisäarvoa luentosalien ulkopuolella. Yhdistyksen yksi perinteinen arvo onkin onnellisuus. Lisäksi nopeasti muuttuvassa maailmassa on oleellista pitää sekä yhdistyksen toiminta että tutkintojen sisällöt nykyvaatimuksien tasolla, joten tästä syystä yhdistys haluaa panostaa myös kehittymiseen. Yhdistys haluaa myös auttaa jäseniään osaamisen kehittämisessä ja tarjota mahdollisuuksia oppia taitoja työelämään.

Arvot: Onnellisuus, yhteisöllisyys, kehittyminen, verkostot

3 Tavoitteet

3.1. Organisaatio

 Yhdistyksen toiminnan ydin on aktiivinen jäsenistö. Yhdistys on olemassa jäseniään varten, ja viime kädessä ylin valta yhdistyksessä on sen jäsenillä. Yhdistyksen tärkein tavoite on, että sen jokainen jäsen on tyytyväinen yhdistyksen toimintaan ja kokee saavansa hyötyä jäsenyydestä. Lisäksi Preemion tavoitteena on olla kehittävä, haluttava ja monipuolinen yhteisö toimia vapaaehtoisena ja viettää aikaa samanhenkisten opiskelijatovereiden kanssa. Kasvaneiden sisäänottomäärien ja lisääntyneiden maisteriohjelmien seurauksena myös Preemion jäsenmäärää on potentiaalista kasvattaa. Jäsenmäärän kasvu mahdollistaa aikaisempaa monipuolisemman toiminnan organisoinnin. Tavoitteena on saada riittävä määrä motivoituneita ja innokkaita hakijoita organisaation toimielinten jokaiselle tasolle. Yhdistyksen toiminta on kehittynyt harppauksin viimeisen viiden vuoden aikana. Toiminnasta on tullut entistä suunnitelmallisempaa, tavoitteellisempaa ja vaativampaa. Näin ollen erityisesti hallitustyöskentely vaatii jäseniltään yhä enemmän resursseja ja panostusta. Samalla kuitenkin tavoitteena on kasvattaa kilpailua hallituspaikoista.

Hallituksen rinnalla toimivien yhdistyksen toimikuntien roolia tulee kasvattaa antamalla niille enemmän vastuuta omalla toimintasektorillaan. Toimikuntatyöskentelyn on kuitenkin tarkoitus jatkossakin olla matalankynnyksen vapaaehtoistoimintaa, johon mahdollisimman monella jäsenellä olisi rohkeutta hakea. Tavoitteena on, että jokaiseen toimikuntaan on enemmän hakijoita kuin on paikkoja. Myös tutoritoiminnan tavoitteet ovat samansuuntaisia peilattuna toimikuntiin eli hakijamääriä on saatava strategiakaudella kasvatettua. Tutoritoimintaa tulee kehittää myös kansainvälisten maisteriohjelmien osalta, jotta kansainvälisiä opiskelijoita saadaan integroitua entistä paremmin yhdistyksen toimintaan ja suomalaiseen yliopistomaailmaan.

Yhdistyksen tulee yhä aktiivisemmin kannustaa toimimaan ja osallistumaan ylioppilaskunnan ja yliopiston erilaisiin toimielimiin. Tavoitteena olisi saada kasvatettua kauppatieteiden opiskelijoiden määrää yhdistyksen edustajistoryhmässä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) edustajistossa, jotta alamme opiskelijoiden sekä näin ollen yhdistyksen jäsenien vaikutusmahdollisuudet kasvaisivat koko yliopistoa koskevassa päätöksenteossa ja myös valtakunnallisesti. Lisäksi kauppatieteellisen koulutuksen ja yhdistyksen jatkuvuuden takaamiseksi jäseniä tuetaan ja kannustetaan hakemaan yliopiston toimielimiin, esimerkiksi tiedekuntaneuvostoon, opiskelijaedustajiksi.

Yhdistyksen varat ja toiminnan vapaaehtoisuus huomioiden toimijoille ei voida suoraan maksaa rahallista palkkiota heidän tekemästään työstään. Tämän takia yhdistyksen parissa toimivia palkitaan monipuolisesti ja tasavertaisesti kannustavin menetelmin vuoden aikana osana jokapäiväistä toimintaa. Palkitsemisen lisäksi aktiivisille toimijoille jaetaan tunnustuksia ja huomionosoituksia.

Mittarit:
Jäsentyytyväisyys (100 % jäsenistä tyytyväisiä yhdistyksen toimintaan)
Jäsenmäärä (kandiopiskelijat 95 %, maisteriopiskelijat 50 %)
Jäsenkyselyn vastaajamäärä (30 % jäsenistä)
Vähintään kaksi hakijaa per hallituspesti
Jokaiseen toimikuntaan ja tutoreiksi on enemmän hakijoita kuin paikkoja

3.2. Koulutuspoliittiset tavoitteet

Yhdistyksen koulutuspoliittisia tavoitteita on rakennettu siltä pohjalta, että kauppatieteiden opiskelijat ovat toisiinsa verrattuna erilaisissa elämäntilanteissa niin työn, perheen kuin opintojensa suorittamistahdin suhteen. Tämän vuoksi yhdistys kokee tärkeäksi, että opiskelijan on mahdollista hyödyntää joustavia opiskelumenetelmiä koko opiskeluaikansa ajan ja suunnitella opintonsa omaan elämäntilanteeseensa sopivaksi. Aikaisempina vuosina joustavuutta on lisätty esimerkiksi kanditutkinnon rakenneuudistuksella, joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden valita aikaisempaa enemmän tutkintoonsa opintoja oman kiinnostuksensa mukaan.

Teknologisen kehityksen luomat uudet opiskelumenetelmät mahdollistavat entistä joustavamman, suunnitelmallisemman ja tehokkaamman opintojen suunnittelun kullekin opiskelijalle. Esimerkiksi sähköistä tenttimistä tulisi hyödyntää yhä useammalla kurssilla. Opiskelijoille tulisi myös tarjota paremmat mahdollisuudet etäopiskeluun.

Yhdistyksen päätavoite strategiakaudella koulutuspolitiikan suhteen on nopeuttaa valmistumista, monipuolistaa tenttimiskäytänteitä ja helpottaa kieliopintojen suorittamista. Sähköisen tenttimisen mahdollisuuksien lisääminen kaikille kurssista riippumatta heti kandiopinnoista lähtien helpottaa opintojen aikatauluttamista ja etäopiskelijoiden osallistumismahdollisuuksia. Monipuolisemmat tenttimismahdollisuudet mahdollistavat paremman tentteihin valmistautumisen, koska päällekkäisten tenttien määrä vähenee. Lisäksi sähköinen tentti mahdollistaa laajan poolin tenttikysymyksiä, jolloin tenteissä mitataan entistä monipuolisemman opiskelijoiden osaamista kurssisisällöstä. Sähköinen tentti auttaa suorittamaan myös uusintatentit ajallaan ja näin ollen opiskelijat pysyvät paremmin suositellussa suoritusjärjestyksessä.

Mittarit:
Sähköisten tenttien määrä suhteutettuna opetettaviin kursseihin
Pakolliset kielikurssien järjestäminen lukukausittain
Pakollisten kielikurssien järjestäminen monimuoto-opetuksena

3.3. Talous

Yhdistyksen toiminnan edellytyksenä on hyvin hoidettu talous. Keskeinen lähtökohta yhdistyksen toiminnalle on tappiollisen tilikauden välttäminen suunnittelemalla, ennakoimalla ja analysoimalla säännöllisesti yhdistyksen taloudellista tilannetta sekä tarvittaessa tekemällä riittäviä muutoksia taloudellisen menestyksen takaamiseksi. Tätä varten yhdistyksellä on talousohjesääntö, joka muiden käytänteiden ja strategian ohella ohjaa hyvään taloudenpitoon.

Yhdistyksen taloudenpidossa tulee ottaa huomioon sen rooli voittoa tavoittelemattomana järjestönä. Taloudellinen tavoite ei voi siten ensisijaisesti olla voiton maksimointi. Yhdistyksen varoja tulee kasvattaa ensisijaisesti yhteistyökumppaneilta saatavalla tuella sekä tapahtumista saatavilla tuloilla. Lisäksi yhdistyksen varallisuuden kasvattamiseksi tulee yhdistyksen harjoittaa sijoitustoimintaa, josta saatavilla tuotoilla voidaan tulevaisuudessa tuottaa yhdistyksen jäsenille entistä parempia palveluita sekä mahdollistaa yhdistyksen kehittyminen myös koko organisaation tasolla. Yhdistyksen sijoitustoiminnan periaatteet määritellään tarkemmin erillisessä sijoitussuunnitelmassa, joka pohjautuu yhdistyksen sääntöihin ja talousohjesääntöön.

Yhdistyksen suurimman kulurakenteen muodostavat sen vuosittaiset isoimmat tapahtumat kuten vuosijuhlat, Kuopion Haalaribileet ja Huipulle-seminaari. Taloudellisten tappioiden minimoimiseksi tapahtumat tulee budjetoida ja suunnitella hyvin. Yhdistyksen kokouksen hyväksymä vuosibudjetti toimii raamina resurssien allokoinnin osalta ja lisäksi se toimii vertailukohtana taloudellisille mittareille.

Mittarit:
Liikevaihto
Yhdistyksen varallisuus
Yhteistyösopimuksista saatavat tulot (Vuosijuhlat, Haalaribileet, Huipulle-seminaari)
Haalarimerkkien ja muun oheismyynnin tuotto
Sijoitustoiminta (sijoitusten arvo, muutos/tuotto)

3.4. Sidosryhmät

Yhdistyksen toiminnassa keskeistä on eri sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö. Sidosryhmäyhteistyön tavoitteena on lisäarvon tuottaminen niin jäsenistölle, yhdistykselle kuin sidosryhmillekin. Yhdistys pyrkii olemaan aktiivinen ja tunnettu osa yhteisöjä, joihin se kuuluu sekä samalla haluaa kehittää molempien osapuolten välistä integraatiota. Sidosryhmät ovat jaettavissa kolmeen eri tahoon, joita ovat Suomen Ekonomit ja sen alaiset järjestöt, Itä-Suomen yliopisto ja sen alaiset tahot sekä muut yhteistyökumppanit, kuten yritysyhteistyökumppanit.

Preemio on yksi Suomen Ekonomien jäsenjärjestö ja Suomen Ekonomien kanssa tehtävän yhteistyön ehdoton ydin on kauppatieteellisen alan koulutuksen kehittäminen. Ekonomit ja Pohjois-Savon Ekonomit tarjoavat lisäksi yhdistyksen jäsenille mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen ja verkostojen luomiseen. Pohjois-Savon Ekonomit mahdollistavat paikallisen aspektin yhdistyksen ja ekonomien väliseen kommunikointiin ja toimintaan. Lisäksi muut kylteriyhteisöt, erityisesti Optimi ry, toimivat alustana osaamisen ja ideoiden jakamiseen sekä verkostoitumiseen.

Itä-Suomen yliopistossa tärkein yhteistyötaho on kauppatieteiden laitos. Yhdistys toimii opiskelijoidensa edunvalvojana ja yhteistyössä kauppatieteiden laitoksen kanssa niin tutkintorakenteita kuin yksittäisiä kursseja tulee aktiivisesti kehittää vastaamaan työelämää ja opiskelijoiden tarpeita silmälläpitäen. Yliopistokoulutukseen mahdollisesti tulevista leikkauksista huolimatta kauppatieteellisen tutkinnon taso tulee säilyttää hyvänä. Lisäksi opiskelijoiden edunvalvontaa tulisi tehdä yliopiston hallintoelimissä, joiden opiskelijaedustajiksi yhdistyksen jäseniä kannustetaan hakemaan.

Itä-Suomen yliopistoon liittyen myös ylioppilaskunnan (ISYY) kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää yhdistyksen kannalta. Erityisesti ylioppilaskunnan edustajistossa yhdistyksen edustajistoryhmän tulee olla aktiivinen ja ajaa yhdistyksen ja sen jäsenten etuja ylioppilaskunnan sisällä. Vuonna 2017 edustajistovaaleissa yhdistyksen edustajistoryhmästä tulee saada mahdollisimman paljon edustajia ISYY:n edustajistoon. Tavoite määräytyy vuoden 2015 vaalien tuloksen perusteella. Edustajistotoiminnan lisäksi yhdistyksen hallituksen jäsenten tulee aktiivisesti toimia ISYY:n alaisissa jaostoissa. Ylioppilaskunnan ohella yhdistyksen ja kampuksen muiden ainejärjestöjen ohella tulee tehdä paljon poikkitieteellistä yhteistyötä esimerkiksi tapahtumien muodossa.

Yritysyhteistyökumppanit ja erityisesti pääyhteistyökumppanit ovat yhdistykselle tärkeitä sidosryhmiä, koska yhteistyön avulla rahoitetaan yhdistyksen toimintaa. Yhdistys toimii linkkinä yhteistyöyrityksiin, jotta jäsenet saavat kontakteja ja tietoa yrityselämästä, uramahdollisuuksia sekä myös jäsenalennuksia. Yritysyhteistyön tavoitteena on, että Preemio on arvostettu ja haluttu yhteistyökumppani, joka tuottaa arvoa yrityksille. Strategiakauden aikana pääyhteistyökumppaneiden määrää on tarkoitus kasvattaa kahdeksaan yritykseen ja Preemiopolin tulisi kattaa yhteistyötahoja vähintään kymmenestä eri yrityksestä. Strategisten yhteistyökumppaneiden määrää tulee pyrkiä kasvattamaan ja riippuvuutta yksittäisistä yrityksistä vähentämään.

Mittarit:
Yhteistyösopimusten määrä ja niistä tulevat tulot
Preemiopolin yritysten määrä
Edaattorien määrä ylioppilaskunnan edustajistossa
Tapahtumien määrä yhdessä Pohjois-Savon Ekonomien kanssa

3.5. Tapahtumat ja toiminta

Edunvalvonnan lisäksi yhdistyksen yksi oleellisista tehtävistä on järjestää jäsenistölle monipuolisia tapahtumia sekä muita aktiviteetteja. Toiminnan mentyä viime vuosina suuren harppauksen eteenpäin on myös tapahtumien lukumäärä sekä kävijämäärät kasvaneet. Kokonaisuudessaan poikkitieteellisiä opiskelijatapahtumia järjestetään Kuopiossa enemmän kuin aikaisemmin ja näin ollen kilpailu kävijöistä on tiukentunut. Jotta jokainen yksittäinen tapahtuma olisi mahdollisimman laadukas, yhdistys kokee tärkeäksi pitää tapahtumien määrän maltillisena. Myös uusia tapahtumia voi ja tulee satunnaisesti kokeilla, koska yhdistyksen pitää yrittää kehittyä myös jatkossakin. Tärkeää on muistaa tapahtumakalenterin monipuolisuus: bileiden rinnalla on tarjottava myös asiatapahtumia, esimerkiksi yritysvierailuja.

Keskeisimmät tapahtumat tulevalla strategiajaksolla ovat samoja, jotka jo aikaisempina vuosinakin ovat vakiinnuttaneet paikkansa yhdistyksen tapahtumakalenterissa. Yhdistys järjestää Kuopion Haalaribileet järjestetään jatkossakin vähintään neljästi vuodessa ja bileiden asema Kuopion suosituimpana opiskelijabileinä on turvattava myös kolmevuotisen strategiajakson aikana. Helmikuussa järjestettävät yhdistyksen vuosijuhlat ovat kasvattaneet räjähdysmäisesti suosiotaan parina edellisenä vuonna ja tulevaisuudessakin vuosijuhliin on tarve keskittää resursseja yhä enemmän. Yhdistyksen vuosijuhla kokoaa yhteen nykyisiä preemiolaisia, alumneja, yhteistyökumppaneita sekä muiden sidosryhmien edustajia, joten juhla on myös erityisen hieno tilaisuus tarjota yhdistyksen jäsenille mahdollisuutta verkostoitua. Vuosijuhlat ovat osa vuosijuhlaviikkoa, jonka tapahtumatarjonta tulee jatkossakin pitää kattavana. Vastaavanlaisia tapahtumaputkia ovat myös vappu- ja fuksiviikot, joiden ohjelmatarjonta on pidettävä monipuolisena. Tapahtumaviikoilla yhdistys voi järjestää esimerkiksi sitsejä, mutta myös pienemmän mittakaavan spesifejä aktiviteetteja, joissa osallistujamäärät eivät välttämättä ole suuria.

Marraskuussa järjestettävä Huipulle-seminaari on yhdistyksen tärkein asiatapahtuma. Strategiajakson aikana seminaarin tunnettuutta tulee lisätä sidosryhmien silmissä, jotta tapahtuma olisi jatkossa yritysten silmissä mahdollisimman haluttava paikka rekrytoida ja tavata kauppatieteiden opiskelijoita. Huipulleseminaarin lisäksi strategiajaksolla tulee järjestää myös yritysvierailuita tasaisesti ympäri lukuvuoden. Urheilutapahtumia voidaan järjestää muutaman kerran vuodessa, mutta varsinaisten liikuntavuorojen osalta jäsenistöä pyritään kannustamaan käyttämään yliopiston SYKETTÄ-liikuntapalveluita.

Strategiakauden aikana Preemio pyrkii lisäämään yhteistyötään Preemion Alumnit ry:n kanssa. Tavoitteena on järjestää vähintään yksi alumnitapahtuma vuosittain. Yhdistys pyrkii edesauttamaan alumnijärjestöä tarjoamalla resurssejaan alumnitapahtumien järjestämiseksi ja tapahtuman järjestelyvastuuta pyritään siirtämään alumniyhdistykselle.

Jotta tapahtumien laatu pysyisi hyvänä ja mahdolliset kehitysehdotukset tulisivat huomioiduiksi, yhdistyksen tulee kerätä tapahtumista palautetta nykyistä useammin. Palautteen kerääminen mahdollisimman nopeasti tapahtuman järjestämisen jälkeen ja tästä syystä erilaiset palautteenkeräämisjärjestelmät tulee kartoittaa ja kokeilla. Palautteet auttavat myös näkemään, mitä tapahtumia tai aktiviteetteja yhdistyksen toimintaan kaivataan. Yksi selkeä kehityskohde on kansainvälisille opiskelijoille tarjottavat tapahtumat, jotta heidät saataisiin integroitua yhdistyksen toimintaan entistä paremmin.

Myös yhdistyksen viestintää tulee selkeyttää ja englanninkielisyyttä on lisättävä. Yhdistyksen on pyrittävä näkymään monipuolisesti sosiaalisen median kanavissa sekä huolehtia siitä, että jäsenille julkaistavat tiedotteet ja tapahtumat sisältävät kaiken tarvittavan informaation. Tällä strategiakaudella tulee myös uusia yhdistyksen nettisivut vastaamaan paremmin yhdistyksen tarpeita. Myös Riskipreemion asema yhdistyksen viestinnässä tulee huomioida. Strategiakaudella yhdistyksen on aika ajoin tarkasteltava, onko Riskipreemion toimittaminen paperisessa muodossa yhdistyksen tavoitteet huomioiden yhä kannattavaa.

 

Mittarit:
Tapahtumien kävijämäärät (tapahtumakohtaisesti)
Tapahtumien kokonaislukumäärä (pyrittävä pitämään vuosittain suhteellisen vakiona)
Alumnitapahtumien määrä
Nettisivujen kävijämäärä
Seuraajat Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä

English
Scroll Up