fbpx

Säännöt ja strategia

Preemion toimintaa ohjaa yhdistyksen säännöt, perinneohjesääntö, talousohjesääntö sekä kolmen vuoden välein tehtävä kolmivuotisstrategia.

PREEMIO RY:N SÄÄNNÖT

 Yhdistyksen nimi on Preemio ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio.

 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kauppatieteiden opiskelijoiden etu- ja yhteistyöjärjestönä. Yhdistys pyrkii toiminnallaan edistämään jäsentensä ammatillista tietoutta ja suhteiden luomista saman alan koti- ja ulkomaisiin järjestöihin.

 Yhdistyksen kieli on suomi ja kaikki yhdistyksen pöytäkirjat on laadittava suomen kielellä. Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti täysin sitoutumaton.

 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, harjoittaa opintoneuvontaa sekä alansa julkaisu- ja kustannustoimintaa. Lisäksi yhdistys luo yhteyksiä elinkeinoelämän ja Itä-Suomen yliopiston välillä, ja tekee yhteistyötä eri opiskelijajärjestöjen kanssa sekä toimii muilla vastaavilla tavoilla.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää jäsenistöltään jäsenmaksua ja voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä asianomaisen luvan saatuaan. Yhditys voi myös harjoittaa ravitsemusliiketoimintaa yhdessä liikepaikassa sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

 Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella kauppatieteiden maisterin tutkintoa suorittava henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Yhdistys voi halutessaan kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi toimineita henkilöitä. Kunniajäsen kutsutaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jonka on hyväksynyt vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistyksen kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Yhdistyksen jäsenistä pidetään jäsenluetteloa.

 Yhdistyksen varsinaisilta jäseniltä perittävästä jäsenmaksusta päättää yhdistyksen kevätkokous.

 Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Yhdistyksen varsinainen jäsen on velvollinen eroamaan lopetettuaan opiskelunsa Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella kauppatieteiden maisterin tutkintoa varten.

Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen joko määräajaksi tai kokonaan, jos hän toiminnallaan on yhdistykselle huomattavaksi vahingoksi tai jättää jäsenmaksunsa maksamatta. Jäsenellä on oikeus saattaa eroamista koskeva hallituksen päätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi ilmoittamalla siitä hallituksen puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä todisteellisen aineiston saatuaan.

 Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 Kutsu yhdistyksen kokoukseen on oltava vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta yhdistyksen ilmoitustaululla yliopistolla tai yhdistyksen virallisilla kotisivuilla.

10§ Yhdistyksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa allekirjoittavat.

11§ Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Hyväksytään kokouksen työjärjestys
Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, sekä jäsenmaksu suuruus seuraavalle kalenterivuodelle

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Hyväksytään kokouksen työjärjestys
Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio.
Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
Valitaan yksi toiminnantarkasta ja yksi varatoiminnantarkastaja
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asia yhdistyksen kevät- tai syyskokoukseen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12§ Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) ja enintään kymmenen (10) muuta varsinaista jäsentä sekä 0-2 varajäsentä.

Varajäsenet voivat olla läsnä hallituksen kokouksissa ja heillä on äänioikeus toimiessaan varsinaisen jäsenen tilalla.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

13§ Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyessään olleessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

14§ Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15§ Yhdistyksen tili- ja toimikausi alkaa tammikuun 1. päivänä ja päättyy saman vuoden joulukuun 31. päivänä. Yhdistyksen tilinpäätös on jätettävä toiminnantarkastajalle vähintään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien lausunto on annettava hallitukselle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kevätkokousta.

16§ Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, talousvastaava tai yrityssuhdevastaava, kaksi yhdessä

17§ Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on hyväksyttävä kahdessa perättäisessä vähintään neljätoista (14) vuorokauden välein pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Ensimmäisessä kokouksessa esityksen on saatava taakseen 3/4 -enemmistö annetuista äänistä ja toisessa kokouksessa esitys on hyväksyttävä muuttumattomana yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä.

18§ Yhdistyksen kokous tai hallitus voivat määrätä erilaisia tehtäviä varten hallituksen alaisia toimikuntia ja toimihenkilöitä. Tällöin on määrättävä toimikunnan ja toimihenkilön toimikausi ja toimivalta.

19§ Yhdistyksen alaisuudessa toimii Preemion perinneneuvosto, jonka tehtävänä on vaalia yhdistyksen perinteitä ja huolehtia sen toiminnan jatkuvuudesta. Neuvoston toiminnasta säädetään tarkemmin ohjesäännössä.

20§ Yhdistyksen hallitus voi myöntää ansioituneille jäsenille ansiomerkkejä ja huomionosoituksia, joista säädetään tarkemmin ohjesäännössä. Sääntöjen viidennessä pykälässä mainituin perustein voidaan yhdistykseen kutsua myös kunniajäseniä. Ehdotuksen kunniajäseneksi kutsumisesta ja ansiomerkkien saajasta voi tehdä jokainen yhdistyksen jäsen yhdistyksen hallitukselle. Kunniajäseneksi kutsuminen on yhdistyksen korkein huomionosoitus.

21§ Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kuuden (6) kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa taakseen 3/4 -enemmistö annetuista äänistä.

22§ Jos yhdistys purkautuu, sen varat luovutetaan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kauppatieteiden opetuksen tukemiseen jälkimmäisen purkamisesta päättäneen kokouksen päättämällä tavalla.

 

PERINNEOHJESÄÄNTÖ

PERINNEOHJESÄÄNTÖ

Yhdistyksen alaisuudessa toimii Preemion perinneneuvosto. Perinneneuvoston tarkoituksena ja tehtävänä on vaalia kuopiolaisten kauppatieteilijöiden perinteitä ja huolehtia yhdistyksen toiminnan jatkuvuudesta.

Perinneneuvoston tehtäviä hoitavat istuvan hallituksen puheenjohtaja yhdessä vielä opiskelevien aikaisempien hallitusten puheenjohtajien kanssa. Perinneneuvoston tehtäviä voidaan kutsua hoitamaan myös 1-6 muuta yhdistyksen toiminnassa ansioitunutta nykyistä tai entistä jäsentä. Näiden jäsenten kutsumisesta vastaavat istuvan hallituksen puheenjohtaja ja aikaisempien hallitusten puheenjohtajat yksimielisellä päätöksellä.

Perinneneuvoston tehtäviä hoitamaan nimetyt henkilöt kokoontuvat tarpeelliseksi katsomansa määrän lukukauden aikana ja tarvittaessa istuvan hallituksen puheenjohtajan pyynnöstä. Perinneneuvoston toimikausi on kalenterivuosi.

Perinneneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin, jonka tulee pitää pöytäkirjaa Perinneneuvoston kokouksissa. Perinneneuvosto järjestäytyy istuvan puheenjohtajan kutsuessa syyskokouksen jälkeen ennen vuoden loppua.

Preemion ry:n hallitus- ja järjestönauha

Preemio ry:llä on hallitus- ja järjestönauhat, joita käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa. Yhdistyksen hallituksen vastuulla on tiedottaa nauhojen oikeanlaisesta käytöstä.

Järjestönauha on 20 mm leveä nauha, joka on symmetrinen keskiviivan suhteen. Nauhan pohjaväri on viininpunainen ja siinä on kaksi kahden millimetrin levyistä keltaista raitaa, molemmat kahden millimetrin etäisyydellä nauhan reunasta.

Hallitusnauha on 30 mm leveä nauha, joka on symmetrinen keskiviivan suhteen. Nauhan pohjaväri on viininpunainen ja siinä on kaksi neljän millimetrin levyistä keltaista raitaa, molemmat neljän millimetrin etäisyydellä nauhan reunasta.

Jokaisella Preemio ry:n nykyisellä ja entisellä jäsenellä on oikeus kantaa järjestönauhaa ja jokaisella Preemio ry:n nykyisellä ja entisellä hallituksen jäsenellä on oikeus kantaa hallitusnauhaa. Nauhoja voidaan kantaa vain yhtä kerrallaan. Nauhan käyttöoikeus säilyy yhdistyksestä eroamisen jälkeen.

Järjestönauhaa kannettaessa tulee muun pukeutumisen olla tilaisuuden ja nauhan arvolle sopivaa. Miehet kantavat nauhaa siten, että se kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli vasemmalla lantiolle. Nauhaa kannetaan juhlapuvussa (frakki) liivin alla ja arkipuvussa liivin ja solmion päällä. Naiset kantavat nauhaa taiteltuna ruusukkeena vasemmalla puolella rintaa tai siten, että nauha kulkee vasemmalta olkapäältä rinnan yli vasemmalle lantiolle. Nauha ei kuitenkaan saa koskettaa paljasta ihoa.

Preemio ry:n jäsenilleen myöntämät huomionosoitukset

Preemio ry:llä on kolme eri ansiomerkkiä: kultainen, hopeinen ja pronssinen. Merkki on muodoltaan pyöreä mitali, joka kuvaa Preemio ry:n logon keskiössä olevaa kuviota. Mitali voidaan myöntää yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle tunnustukseksi yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Ansiomerkkejä voidaan myöntää kerran vuodessa yhdistyksen vuosijuhlassa.

10§ Ansiomerkit luovuttaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Ansiomerkin luovutuksen yhteydessä ansiomerkin saajalle annetaan myös kunniakirja, josta käy ilmi ansiomerkin myöntämisen perusteet. Yhdistyksen hallitus pitää kirjaa merkkien saajista, myöntämisajankohdista ja myöntämisperusteista.

11§ Samalle henkilölle voidaan myöntää useampia ansiomerkkejä saman vuoden aikana.

12§ Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää Preemion toimintaan aktiivisesti osallistuneelle jäsenelle, joka on toiminnallaan edesauttanut yhdistyksen menestystä tai pitänyt yllä sen hyvää henkeä. Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi ansioituneelle yhdistyksen hallituksen tai ylioppilaskunnan edustajiston jäsenelle, mutta myös muulle yhdistyksen toimintaan osallistuneelle jäsenelle.

13§ Pronssisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää kuusi, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kymmenen kappaletta. Pronssisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus Perinneneuvoston esityksestä, pois lukien Perinneneuvoston jäsenet, joille ansiomerkit myöntää hallitus.

14§ Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää huomattavista ansioista yhdistyksen hyväksi. Hopeisen ansiomerkin saajan tulee täyttää pronssisen ansiomerkin kriteerit. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi kautensa aikana ansioituneelle yhdistyksen puheenjohtajalle tai ylioppilaskunnan hallituksen jäsenelle.

15§ Hopeisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää kolme, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan viisi kappaletta. Hopeisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää

yhdistyksen hallitus Perinneneuvoston esityksestä, pois lukien Perinneneuvoston jäsenet, joille ansiomerkit myöntää hallitus.

16§ Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää poikkeuksellisista ansioista yhdistyksen hyväksi. Kultaisen ansiomerkin saajan tulee täyttää pronssisen ja hopeisen ansiomerkin kriteerit. Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi pitkäaikaisesta työstä yhdistyksen tehtävissä tai yhdistyksen ansiokkaasta edustamisesta ylioppilaskunnassa, yliopiston luottamustoimissa tai Suomen Ekonomeissa.

17§ Kultaisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää yksi kappale, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kaksi kappaletta. Kultaisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus sekä Perinneneuvosto yhteisellä päätöksellä.

18§ Ansiomerkkien lisäksi yhdistys voi myöntää aktiivijäsenen merkin itsenäisenä huomionosoituksenaan. Merkki voidaan myöntää yhdistyksen toimintaan aktiivisesti osallistuneelle jäsenelle, joka toiminnallaan on pitänyt yllä yhdistyksen hyvää henkeä. Aktiivijäsenen merkki on hopeisen värinen, halkaisijaltaan 20 mm, Preemio ry:n logon keskiössä olevan kuvion muotoinen merkki, jolla on pyöreät reunukset. Aktiivijäsenen merkkiä kannetaan vasemmassa rintapielessä, naiset ruusukkeen alapuolella. Merkkiä ei kanneta yhdessä ansiomerkkien kanssa.

Preemio ry:n hallitusmerkki

19§ Hallitusmerkki on kullattu, halkaisijaltaan 30 mm, Preemio ry:n logon keskiössä olevan kuvion muotoinen merkki. Hallituksen merkkiä saavat käyttää kaikki yhdistyksen hallituksessa toimineet henkilöt. Istuvan hallituksen jäsenet kantavat hallitusmerkkiä juhlapuvun kanssa hallitusnauhassa, muissa tilaisuuksissa vasemmassa rintapielessä. Aikaisempien hallitusten jäsenet kantavat hallitusmerkkiä vasemmassa rintapielessään, naiset ruusukkeen yläpuolella.

Preemio ry:n ulkopuolisille tahoille myöntämät huomionosoitukset

20§​ Preemio ry voi huomioida yhteistyökumppaneitaan tai yksityishenkilöitä, jotka eivät voi saada entisille tai nykyisille jäsenille tarkoitettuja ansiomerkkejä. Huomionosoituksia on kaksi: Preemio ry:n pöytästandaari ja kunnialahja.

21§​ Preemio ry:n pöytästandaari voidaan myöntää yhteisölle tai yksityishenkilölle, jonka kanssa yhdistys on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä. Standaari voidaan luovuttaa myös yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle, mutta heidän muistamisessaan tulee ensisijaisesti pitäytyä ansiomerkeissä. Päätöksen pöytästandaarin luovutuksesta tekee yhdistyksen hallitus. Pöytästandaarit luovutetaan ensisijaisesti yhdistyksen vuosijuhlassa,

mutta luovutus voi tapahtua myös esimerkiksi vastaanottajan luokse tehdyn vierailun yhteydessä.

22§​ Preemio ry:n yleiskokous voi myöntää kunnialahjan yhteisölle tai yksityishenkilölle, jonka kanssa yhdistys on tehnyt merkittävästi yhdistystä ja sen jäseniä hyödyttänyttä yhteistyötä. Kunnialahja voidaan luovuttaa myös yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle, mutta heidän muistamisessaan tulee ensisijaisesti pitäytyä ansiomerkeissä.

Tämä ohjesääntö on hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.12.2018.

TALOUSOHJESÄÄNTÖ

1§ Yleistä 
Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa, yhdistyksen säännöissä ja muissa ohjesäännöissä ja työjärjestyksissä on sanottu, noudatetaan Preemio ry:n taloudenhoidossa tämän talousohjesäännön määräyksiä.

 Preemio ry:n kokonaistalous 
Preemio ry:n kokonaistalous käsittää kaikki yhdistyksen taloudelliset voimavarat, joka muodostuu niistä tuloista, jotka yhdistys saa, sekä niistä menoista, jotka yhdistys on aiheuttanut tai jotka yhdistykselle kuuluvat, sekä arvopapereista, sijoituksista ja muusta omaisuudesta, jonka yhdistys omistaa. Yhdistyksen varsinainen talous käsittää yhdistyksen nimissä tapahtuvan taloudellisen toiminnan.

 Taloudenhoidon vastuu 
Yhdistyksen taloudenhoidosta vastaa ensisijaisesti hallituksen jäsen, jonka vastuualueeseen yhdistyksen talousasiat kuuluvat (myöhemmin talousvastaava). Hallituksen puheenjohtajan tulee olla taloudenhoidon asioista ajan tasalla. Talouden suunnittelussa hallitusta voi tarpeen tullen auttaa Preemio ry:n alainen toimielin. Yhdistyksen talousvastaavan tulee kvartaaleittain lukukausien aikana raportoida yhdistyksen hallitukselle yhdistyksen tuotoista ja kuluista kuukauden aikana, pankkitilin ja kassan saldosta sekä sijoitusten arvosta.

4§ Sisäinen valvonta 
Yhdistyksen talousvastaava ja puheenjohtaja ovat yhteisvastuussa talouden hoidon tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta.

RAHALIIKENNE

 Rahojen käyttö 
Yhdistyksen varojen käytön tulee perustua yhdistyksen kokouksen hyväksymään vuosittaiseen talousarvioon. Yhdistyksen talousvastaava yhdessä muun hallituksen kanssa päättää yhdistyksen varojen käytöstä budjetin sallimissa rajoissa. Hallituksen on huomioitava päätöksessään yhdistyksen taloudellinen tilanne, tilikauden talousarvio sekä mahdolliset kokouspäätökset. Talousvastaavan tulee olla aktiivisesti mukana yhdistyksen hallituksen muiden jäsenten suunnittelemien jäsentapahtumien taloudellisessa suunnittelussa.

6§ Tilinkäyttöoikeudet 
Yhdistyksen talousvastaavalla on yhdistyksen finanssipalveluihin laajat käyttöoikeudet. Lisäksi hallitus voi valita keskuudestaan henkilöt, joilla on käyttöoikeudet yhdistyksen tileihin. Hallituksen puheenjohtajalla on oikeus saada tietoja tilien käytöstä tarpeen mukaan.

7§ Laskujen hyväksyminen ja maksaminen 
Yhdistyksen laskut ja maksuvelvoitteet hyväksyy hallituksen talousvastaava tai muu yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Itseään koskevat laskut ja maksuvelvoitteet hyväksyy aina joku muu kuin henkilö itse. Laskujen hyväksyjän on tarkistettava, että maksu on yhdistyksen toimintaan liittyvä, sopimuksen mukainen, asiallinen ja hyväksyttävä.

Yhdistyksen maksut maksetaan ensisijaisesti pankkitililtä, tai käteiskassasta. Yhdistyksen maksujen tulee perustua jo hyväksyttyihin laskuihin tai yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksiin.

8§ Kulukorvaukset 
Yhdistyksen toiminnasta aiheutuvat kulukorvaukset maksetaan pankkitililtä tai käteiskassasta. Kulusta syntynyt kuitti on liitettävä kulukorvausanomukseen. Kulukorvaukset hyväksyy yhdistyksen talousvastaava ja kulukorvaukset päätetään hallituksen kokouksissa. Kulukorvaukset on toimitettava mahdollisimman pian ostopäivämäärästä.

9§ Maksujen vastaanottaminen 
Yhdistykselle suoritettavat maksut ohjataan ensisijaisesti pankkitileille, tai käteiskassaan.

10§ Tositteiden säilyttäminen 
Kuitit, tiliotteet ja muut tositteet on vuosittain koottava ja säilytettävä vallitsevan lainsäädännön mukaisesti.

KÄTEISKASSA

11§ Käteiskassan säilytys 
Käteiskassa tulee säilyttää ja lukita niin, että siihen eivät pääse käsiksi hallituksen ulkopuoliset henkilöt luvatta.

12§ Käteiskassan hoitaminen 
Käteiskassaa hoitaa ja hallinnoi talousvastaava. Hänen velvollisuutenaan on huolehtia, että käteiskassassa ei ole rahaa yli 1000 euroa kerrallaan, kuin väliaikaisesti.
Hallitus voi myydä yhdistyksen tuotteita Preemio ry:n toimistolla käyttäen käteiskassaa. Kaikista myynneistä tulee tehdä asianmukainen kirjaus käteiskassakirjanpitoon, josta ilmenee myyty tuote, määrä, hinta ja päivämäärä.

Tapahtumamyyntiä varten talousvastaava tekee pohjakassan erilliseen kassalippaaseen, jonka hän laskee ennen ja jälkeen myyntitapahtuman. Pohjakassasta ovat myyntien aikana vastuussa myyjät, eli joko hallituksen jäsenet tai heidän velvoittamat yhdistyksen jäsenet. Lopullinen vastuu kuuluu hallituksen jäsenelle, joka on tapahtumasta ja myyjistä vastuussa. Kaikkien tapahtumien myynneistä tulee tehdä asianmukaiset kirjaukset käteiskassakirjanpitoon.

13§ Käteiskassakirjanpito 
Talousvastaava laskee kassan säännöllisesti yliopiston lukukausien aikana ja pitää siitä kassakirjanpitoa.

SIJOITUKSET JA OSAKKEENOMISTUS

14§ Sijoituksista päättäminen 
Yhdistys voi sijoittaa rahojaan taloudellisen tilanteen niin salliessa. Sijoituspäätökset tekee yhdistyksen hallitus 5 000 euroon/tilikausi asti. Mikäli sijoitusten summa ylittää 5 000 euroa tilikauden aikana, tulee tämän ylittävät sijoituspäätökset hyväksyttää yhdistyksen kokouksessa 2/3 enemmistöllä. Preemion hallituksella on oikeus päättää sijoituskohteista ilman yleiskokousta. Kun päätös on tehty, talousvastaava ja puheenjohtaja yhdessä tekevät sijoitukset. Talousvastaavan tulee seurata sijoitusten tilannetta vähintään kvartaaleittain.

KIRJANPITO

15§ Kirjanpidon järjestäminen 
Yhdistyksen kirjanpito järjestetään kahdenkertaisena kirjanpitona kirjanpitolaissa ja – asetuksessa sekä muualla laissa säädettyjä kulloinkin voimassa olevia määräyksiä noudattaen ottaen lisäksi huomioon tämän talousohjesäännön erityismääräykset, mahdolliset yhdistyksessä tehtyjen päätösten kautta syntyneet muut määräykset sekä tarvittaessa Kirjanpitolautakunnan antamat suositukset.

Käteiskassoista pidetään erillistä maksuperusteista kirjanpitoa.

16§ Kirjanpito ja tilijärjestelmä 
Yhdistyksen juoksevaan kirjanpitoon merkitään tilitapahtumina menot, tulot ja maksutapahtumat sekä niiden oikaisuerät.
Tilijärjestelmän tulee perustua talousarvioon siten, että kullekin talousarvioon merkitylle tulo- ja menomäärärahalle on avattu oma tilinsä. Lisäksi on avattava tilit muita tulosvaikutteisia tapahtumia ja maksutapahtumia varten.

17§ Kirjaukset 
Kirjausten on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa tilitapahtuman. Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu ja tulotositteesta luovutettu suorite. Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti varmennettava.

TILINPÄÄTÖS

18§ Tilinpäätös 
Yhdistyksen tilit päätetään tilikausittain. Yhdistyksen tili- ja toimikausi alkaa tammikuun 1. päivänä ja päättyy saman vuoden joulukuun 31. päivänä.  Hallituksen on annettava kirjanpitolain ja – asetuksen sekä muualla laissa säädettyjen määräysten mukainen tilinpäätös ja tilit liitteineen toiminnantarkastajan tarkastettavaksi toiminnantarkastajalle vähintään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien lausunto on annettava hallitukselle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kevätkokousta.

19§ Tilinpäätöksen hyväksyminen 
Yhdistyksen kevätkokouksessa esitellään yhdistyksen sääntöjen 11§:n mukaisesti yhdistyksen edeltävän kalenterivuoden toimintakertomus sekä esitetään toiminnantarkastuskertomus ja vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta.
Yhdistyksen sääntöjen (11§) mukaan kevätkokouksessa päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen toimikauden hallitukselle.

TOIMINNANTARKASTUS

20§ Toiminnantarkastajat 
Yhdistyksen sääntöjen (11§) mukaan Preemio ry:lle valitaan yksi toiminnantarkasta ja yksi varatoiminnantarkastaja yhdistyksen syyskokouksessa. Toiminnantarkastuksen suorittavat yhdistyksen varsinainen toiminnantarkastaja ja/tai varatoiminnantarkastaja tilintarkastuslain ja muualla laissa säädettyjen määräyksien mukaisesti. Toiminnantarkastajien tulee olla esteettömiä ja päteviä toimimaan toiminnantarkastajina.

21§ Toiminnantarkastuksessa tarvittava aineisto 
Hallitus on velvollinen antamaan toiminnantarkastajien käytettäväksi kaiken sen aineiston, jonka nämä katsovat tarvitsevansa tarkastuksessaan, kuten kirjanpidon atk-ajot ja tositeaineiston, vakuutus- ja velkakirjat, pöytäkirjat, jäsenluettelon ja toimintakertomukset, säännöt, kirjeenvaihdon, sopimukset sekä muut asiakirjat, joilla on merkitystä arvosteltaessa yhdistyksen toimintaa.

22§ Toiminnantarkastajien tehtävä 
Tehtävässään varsinaisten toiminnantarkastajan on
1. todettava, että yhdistyksen toiminnassa on noudatettu yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä ja muita yhdistystä koskevia säädöksiä,
2. perehdyttävä yhdistyksen kokousten, hallituksen ja eri toimikuntien pöytäkirjoihin ja todettava, että päätöksiä on noudatettu ja että pöytäkirjat on asianmukaisesti allekirjoitettu,
3. todettava, että yhdistyksen taloutta on hoidettu huolellisesti ja tämän ohjesäännön määräysten mukaisesti,
4. todettava, että yhdistyksen kirjanpidossa on noudatettu kirjanpitolakia ja – asetusta ja että tilinavaukset perustuvat vahvistettuun tilinpäätökseen sekä että kirjaukset perustuvat asianmukaisesti hyväksyttyihin tositteisiin sekä
5. todettava, että kaikki asianomaiset henkilöt ovat allekirjoittaneet tasekirjassa olevan tilinpäätöksen. Lisäksi toiminnantarkastajien on tehtävä suorittamastaan tarkastuksesta merkintä tilinpäätökseen.

23§ Toiminnantarkastuskertomus 
Toiminnantarkastajien on annettava toimittamastaan tarkastuksesta kertomus hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta. Annettavassa kertomuksessa on mainittava toiminnantarkastajien saama käsitys yhdistyksen hallinnosta sekä tileistä ja tiliasemasta. Kertomuksesta tulee käydä selville myös toiminnantarkastajien kanta tilinpäätöksen vahvistamiseen ja vastuuvapauden myöntämiseen nähden.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

24§ Lisäykset ja muutokset 
Lisäyksistä ja muutoksista tähän taloudenhoidon ohjesääntöön päätetään yleiskokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä annetuista äänistä.

25§ Voimaantulo 
Tämä talousohjesääntö hyväksytään ensimmäisen kerran yhdistyksen syyskokouksessa 3.11.2015.

PREEMIO RY:N STRATEGIA 2019-2021

PREEMIO RY:N STRATEGIA 2019-21

 

1. Johdanto

Yhdistyksen toimintaa ohjaa kolmen vuoden välein päivitettävä kolmivuotisstrategia. Strategian tarkoituksena on tarjota selkeät suuntaviivat yhdistyksen aktiivien toiminnalle, sekä Preemion kehittymiselle pitkällä aikajänteellä.

Strategiakaudella 2019-21 painopisteinä toimivat: organisaatio, koulutuspolitiikka, talous, sidosryhmät, tapahtumat ja toiminta, sekä viestintä. Strategian tavoitteet ja painopisteet heijastavat yhdistyksen olemassaolon ja toiminnan kannalta tärkeitä toimintoja ja tukipilareita, joiden kehittäminen ja mittaaminen mahdollistavat yhdistyksen menestymisen myös tulevaisuudessa.

Uuden strategian luomisessa päävastuu oli edellisen tapaan Preemion Perinneneuvostolla. Perinneneuvosto kokoontui vuoden 2018 aikana useamman kerran keskustelemaan edellisen strategian toteutumisesta painoalueittain, yhdistyksen kehittymisestä strategiajakson aikana, sekä sen tulevaisuuden suunnista. Aiemman strategian lisäksi apuna suunnittelutyössä käytettiin toimintakertomuksia ja jäsenkyselyitä aiemmilta vuosilta. Jäsenistön näkemyksiä kerättiin vuoden 2018 kesällä jäsenkyselyn strategiaosuudessa ja kaikille avoimessa strategiaworkshopissa syksyllä 2018.

Jokaista strategian osa-aluetta mitataan jatkuvasti strategiakauden aikana laadullisilla ja määrällisillä mittareilla. Mittareiden avulla tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti, useita kertoja vuodessa. Lopullinen arvio tavoitteiden toteutumisesta tehdään strategiakauden lopussa. Mittarit on esitelty tarkemmin jokaisen strategian painopisteen yhteydessä.

 

2. Missio, visio ja arvot

Yhdistyksen missiona on olla Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kyltereiden yhteisö, jonka tarkoituksena on valvoa jäsentensä etuja, sekä edistää heidän hyvinvointiaan kaikilla opiskelijaelämän osa-alueilla.

Yhdistyksen visiona on taata jäsenilleen kehittymiseen kannustava ympäristö, sekä olla näkyvä ja arvostettu toimija, ja haluttu yhteistyökumppani sidosryhmiensä keskuudessa.

Edunvalvonnan näkökulmasta yhdistys pyrkii vaikuttamaan siten, että kyltereillä olisi Kuopiossa mahdollisuus laadukkaaseen kauppatieteiden koulutukseen, jonka suorittamiseen olisi tarjolla monipuolisuutta joustavilla opetusmenetelmillä. Yhdistys haluaa kannustaa yhteisöllisyyteen ja toimia yhdistäjänä samanhenkisten ihmisten välillä, esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa. Jäsentensä hyvinvoinnin mahdollistaakseen se kannustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia kontaktien luomiseen paikallisesti ja valtakunnallisesti, muihin kyltereihin, yritysmaailmaan, sekä poikkitieteellisesti.

Arvot: Yhteisöllisyys, kannustavuus ja mahdollistaminen

 

3. Tavoitteet painoalueittain

3.1. Organisaatio

Yhdistys on olemassa jäseniään varten. Sen toiminnan ydin ja edellytys on aktiivinen jäsenistö, joka käyttää yleiskokousten kautta sen ylintä päätösvaltaa.

Jäsenmäärien kasvu on mahdollistanut viime vuosina toiminnan laajenemisen ja siinä tulee jatkuvasti pyrkiä suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden kehittämiseen. Jäsenaktiivisuuteen halutaan kannustaa ja tarjota mahdollisuuksia hallituksen, toimikuntien, kerhojen ja erilaisten harrasteryhmien kautta vaikuttamiseen jäsentyytyväisyyden lisäämiseksi. Samalla toiminnan taso halutaan pitää korkeana ja kehittää sitä entisestään, joten on tärkeää, että organisaatiossa on tarjolla vaativuudeltaan monen tasoista toimintaa. Yhdistyksen sisällä eri toimijoiden ja pestien sisällä liikkumiseen tulee myös kannustaa, jotta esimerkiksi toimikunnista hallitukseen siirryttäessä ylläpidettäisiin jatkuvuutta.

Vaatimustason kasvaessa tulee toiminnan jokaisella osa-alueella olla selkeät toimintaohjeet, suunnitelmat ja perehdytys. Toimikuntien roolin kasvattamiseen ja niiden tasolta toiminnan edelleen kehittämiseen tulee kiinnittää strategiakauden aikana erityisesti huomiota. Hallituksen vastaavilla on tärkeä vastuu toimikuntien johtajina, omien osa-alueidensa kehittämisessä.

Hallituksen ja sen alaisuudessa toimivien toimikuntien ulkopuolisten itsenäisten kerhojen ja toimiryhmien toimintaa halutaan tukea ja niiden kautta kannustaa lisää jäseniä mukaan yhdistyksen toimintaan. Tällaisten toimijaryhmien toiminnan kehittymistä on tärkeä seurata ja ohjeistaa, jotta niiden toiminta palvelisi kaikkia preemiolaisia ja preemiolaisia ensisijaisesti.

Osallistumiseen, vaikuttamiseen ja jäsenten etujen ajamiseen myös yhdistyksen ulkopuolisten sidosryhmien ja organisaatioiden, kuten Itä-Suomen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ja Suomen Ekonomien kautta halutaan kannustaa.

 

Mittarit:

Vuosittain jäseniksi liittyneiden määrä, suhteessa kaikkiin aloittaviin opiskelijoihin.

Jäsenkyselyn vastaajamäärä suhteessa kaikkiin jäseniin.

Jäsenkyselyyn vastanneiden jäsentyytyväisyyden keskiarvo.

Yhdistykseen luottamustoimiin hakeneiden määrä suhteessa avoimiin pesteihin.

 

3.2. Koulutuspolitiikka

Koulutuspoliittisella sektorilla halutaan vaikuttaa sekä paikallisesti, että valtakunnallisesti.

Paikallisessa vaikuttamisessa tärkeimpiä tavoitteita on laadukkaan keskusteluyhteyden säilyttäminen kauppatieteiden laitoksen kanssa, jotta yhdistyksellä on mahdollisuus vaikuttaa kurssien sisältöihin, varmistaa opetuksen olevan riittävän laadukasta ja kurssien suhteellisen työmäärän olevan sopiva. Etä- ja verkko-opiskelumahdollisuuksien lisäämiseen tulee pyrkiä, kuten myös sisarkampuksen opintojen suorittamisen suhteen. Tenttimismahdollisuuksien kehittämiseen verkkotenttien, sähköisten tenttien ja useampien tenttipäivien kautta tulee pyrkiä vaikuttamaan, jotta opintojen suorittaminen olisi mahdollisimman joustavaa, myös työelämän ohessa. Yrityselämärelevanssia kurssisisällöissä tulee pyrkiä kasvattamaan ja kursseja tulee pyrkiä järjestämään huomioiden kaikki pääaineet.

Pääsykoeuudistuksen myötä muuttunut opiskelijatyypin ja heidän erilaisten lähtövalmiuksiensa huomioimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tuutoroinnin ja alkuorientaation onnistumiseen jokaisella osa-alueella, sekä opintoneuvonnan ja ohjauksen määrään ja laatuun opintojen kaikissa vaiheissa tulee pyrkiä vaikuttamaan. Kaikille aloittaville opiskelijoille tulee tarjota alkuohjausta, sekä tuutorointia ja yhdistyksen tulee huomioida myös toiminnassaan ja tapahtumatarjonnassaan yksilöiden erilaiset tarpeet parhaansa mukaan.

Tavoitteina on vähentää kieliopintojen, opintojen aikatauluttamisen, sekä puutteellisen koulutuspoliittisen viestinnän aiheuttamia haasteita, ja nopeuttaa siten opiskelijoiden valmistumista.

Valtakunnallisesti yhdistyksen pyrkimyksenä on luoda verkostoja muiden kylteriyhdistysten, Suomen Ekonomien, muiden kauppakorkeakoulujen ja työelämän vaikuttajien kesken, osallistua aktiivisesti ja kantaaottavasti kauppatieteellistä alaa koskettavaan keskusteluun, sekä vaikuttaa siten kauppatieteellisen koulutuksen kehittämiseen.

 

Mittarit:

Yritysyhteistyössä järjestettyjen kurssien määrä suhteutettuna opetettaviin kursseihin.

Sähköisten tenttien määrä suhteutettuna opetettaviin kursseihin.

Kielikurssien opiskelijapaikkojen määrä lukukausittain.

Kandi- ja maisterituutorien määrä suhteessa aloittavien opiskelijoiden määrään.

 

3.3. Talous

Yhdistyksen toiminnan edellytyksenä on hyvin hoidettu talous. Keskeinen lähtökohta yhdistyksen toiminnalle on tappiollisen tilikauden välttäminen suunnittelemalla, ennakoimalla ja analysoimalla säännöllisesti yhdistyksen taloudellista tilannetta sekä tarvittaessa tekemällä riittäviä muutoksia taloudellisen menestyksen takaamiseksi. Tätä varten yhdistyksellä on talousohjesääntö, joka strategian, toimintasuunnitelman, talousarvion ja muiden käytänteiden ohella ohjaa hyvään taloudenpitoon.

Preemio on voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys, joten sen taloudellisen toiminnan tulee perustua jäsenistön hyödyksi. Yhdistyksen liikevaihto muodostuu pääasiassa tapahtumista ja yhteistyökumppaneilta saatavista tuloista ja sen varallisuuden kasvattamisessa tulee pyrkiä suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Yhdistyksen varallisuuden kasvattamiseksi sen tulee harjoittaa sijoitustoimintaa, josta saatavilla tuotoilla voidaan tulevaisuudessa tuottaa yhdistyksen jäsenille entistä laadukkaampia palveluita ja tapahtumia, sekä investoida suurempiin yhdistystä ja jäseniä palveleviin hankkeisiin. Yhdistyksen sijoitustoiminnan periaatteet määritellään tarkemmin erillisessä sijoitussuunnitelmassa, joka pohjautuu yhdistyksen sääntöihin ja talousohjesääntöön.

Yhdistyksen kulurakenteen suurin osa muodostuu sen tapahtumatoiminnasta. Suurimpien tapahtumien, kuten vuosijuhlien, Kuopion Haalaribileiden ja Huipulle-seminaarin roolin ollessa edelleen merkittävä, tulee niiden taloudelliseen menestymiseen kiinnittää budjetoinnissa erityistä huomiota.

 

Mittarit:

Liikevaihdon kasvu.

Yhteistyösopimuksista saatavat tulot.

Tapahtumien tulot.

Sijoitusten arvo.

 

3.4. Sidosryhmät

Yhdistyksen menestyksekkään toiminnan yksi kulmakivistä on laadukas ja suunnitelmallinen sidosryhmäyhteistyö. Preemio haluaa olla yhteistyökumppaniensa keskuudessa aktiivinen, luotettava ja hyödyllinen toimija ja luoda näin pitkäaikaisia kumppanuuksia. Yhdistyksellä on lukuisia erilaisia sidosryhmiä, joiden kanssa se tekee yhteistyötä. Karkeasti nämä tahot voidaan jaotella kauppatieteellisen alan, Itä-Suomen yliopiston ja ulkoisiin verkostoihin.

 

3.4.1.

Kauppatieteellisellä alalla tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat muut kylterijärjestöt, joista erityisesti Joensuun kampuksen sisarjärjestö Optimi ry:n kanssa uusien yhteistyömuotojen kehittäminen tulee olla strategiakaudella tärkeässä roolissa. Myös muihin Suomen kylterijärjestöihin tutustumiseen muun muassa tapahtumien kautta kannustetaan ja tarjotaan myös ulkopaikkakuntalaisille kyltereille matala kynnys saapua Kuopioon.

Preemio on myös yksi Suomen Ekonomien jäsenjärjestöistä ja yhteistyö oman alan kattojärjestön kanssa auttaa yhdistystä valtakunnallisella tasolla tehtävässä vaikutustyössä. Paikallisesti Kuopiossa Ekonomeja edustaa kylteriyhdyshenkilö, eli kylli, sekä paikallisyhdistys Pohjois-Savon Ekonomit. PoSE:n kanssa kehitettävässä yhteistyössä pääpaino tulee olla työelämälähtöisyydessä sekä paikallisuudessa.

Tärkeänä kauppatieteellisen alan yhteistyötahoja voidaan pitää myös yhdistyksen omia alumneja ja alumniyhdistystä. Preemion alumnit tulee nähdä ex-preemiolaisten omana yhteisönä, joka yhdistää Kuopiossa ja Preemiossa kauppatieteitä opiskelleet ja työelämään siirtyneet yhteen. Alumnit ovat oma verkostonsa, joka tarjoaa samanhenkisille ja -taustaisille ihmisille kohtaamispaikan ja alustan jatkaa yhteydenpitoa ja pitää yllä kontakteja. Alumnitoiminnan ylläpito jatkuvana ja eläväisenä on tärkeää, jotta valmistuvilla on luontainen kimmoke liittyä Alumnit ry:n jäseneksi ja osallistua myös Preemion tapahtumiin valmistumisen jälkeen. Preemion rooli alumnitoiminnassa on tukea ja avustaa esim. tapahtumien järjestämisessä ja jäsentensä (valmistuvat ja valmistuneet jotka eivät vielä yhdistyksen jäseniä) ohjaamisessa verkoston pariin.

 

3.4.2.

Itä-Suomen yliopiston sisäisistä sidosryhmistä tärkein on kauppatieteiden laitos. Yhdistyksen tulee säilyttää hyvä keskusteluyhteys laitoksen henkilökunnan ja sen opetushenkilökunnan kanssa ja toimia jäsenistön ja laitoksen viestinvälittäjänä ja yhdistäjänä. Opetuksen ja tutkinnon epäkohdista tulee kyetä keskustelemaan rakentavasti ja kauppatieteellisen alan opiskelijavalinnan vaikutuksia tulee seurata tiivisti yhteistyössä laitoksen kanssa. Itä-Suomen yliopiston ja sen käyttämien ulkoisten palveluiden, kuten kielikeskuksen toiminnoista tulee välittää aktiivisesti tietoa jäsenistölle ja vastaavasti opiskelijoiden palautetta niille.

Yhdistyksen kaikki jäsenet ovat lakisääteisesti Itä-Suomen ylioppilaskunnan jäseniä ja ylioppilaskunnan palveluiden tulee olla preemiolaisten tiedossa. Ylioppilaskuntaa voidaan pitää tärkeänä yhteistyökumppanina myös sen tarjoamien tilojen vuoksi. Preemion tulee pyrkiä kannustamaan jäseniään seuraamaan ylioppilaskunnan toimintaa ja tapahtumia, sekä lähtemään mukaan sen eri toimielimiin kuten edustajistoon, hallitukseen ja jaostoihin. Erityisesti ylioppilaskunnan edustajistossa ja Kuopion järjestöjaostossa yhdistyksen edustajien tulee olla aktiivisia ja ajaa Kuopion ja Itä-Suomen kyltereiden etuja ylioppilaskunnan sisällä. Strategiakauden aikana järjestetään kahdet edustajistovaalit vuosina 2019 ja 2021, ja Kylterit-edustajistoryhmän paikkoja ja vaikutusvaltaa edustajistossa tulee pyrkiä molemmilla kerroilla lisäämään.

Kuopion kampuksella tärkeä sidosryhmä ovat myös muiden alojen opiskelijayhdistykset. Läheisten suhteiden ylläpito muihin järjestöihin on Preemiolle tärkeää hyvän hengen ja positiivisen mielikuvan säilyttämiseksi, sekä omia jäseniä palvelevan yhteistyön rakentamiseksi. Muiden järjestöjen kanssa tulee tehdä paljon poikkitieteellistä yhteistyötä esimerkiksi tapahtumien muodossa ja yhdistyksen tulee kannustaa jäseniään ja toimijaryhmiään laajentamaan verkostojaan myös poikkitieteellisesti.

 

3.4.3.

Ulkoisia sidosryhmiä yhdistykselle ovat yritysyhteistyökumppanit, sekä muut järjestöt ja tahot, joiden kanssa toimiminen kehittää preemiolaisten ammatillisuutta ja osaamista. Myös kansainväliset vaihto- ja maisteriopiskelijat, sekä heille toimintaa järjestävät tahot ovat tärkeitä ulkoisia sidosryhmiä.

Yritysyhteistyökumppanit ja erityisesti pääyhteistyökumppanit ovat yhdistykselle tärkeitä sidosryhmiä, koska yhteistyön avulla rahoitetaan yhdistyksen toimintaa. Yhdistys toimii linkkinä yhteistyöyrityksiin, jotta jäsenet saavat kontakteja ja tietoa yrityselämästä, uramahdollisuuksia sekä myös jäsenalennuksia. Yhdistyksen pyrkimyksenä on solmia pitkäaikaisia kumppanuuksia pääyhteistyöyritysten kanssa, sekä kehittää Preemiopolissa mukana olevien yritysten ja kertaluontoisempien sponsoreiden kanssa syvempää yhteistyötä, josta yritykset kokevat saavansa aitoa hyötyä. Yritysten kanssa yhteistyössä järjestettävien excursioiden, yritysvierailujen, kurssien ja vapaa-ajan tapahtumien määrää tulee alati kasvattaa.

Preemion tehtävänä on edesauttaa kansainvälistä opiskelijaverkostoa tuomalla kauppatieteiden vaihto-opiskelijat lähemmäksi preemiolaisia ja vahvistamalla preemiolaisten kansainvälistymismahdollisuuksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Preemion tulee olla mukana kansainvälisten opiskelijoiden orientaatiossa sekä syksyllä että keväällä, jotta kv-maisteriopiskelijoista mahdollisimman moni saataisiin liittymään yhdistyksen jäseniksi ja muilla vaihto-opiskelijoilla olisi mahdollisuus verkostoitua preemiolaisten kanssa. Kansainvälisille opiskelijoille tulee järjestää toimintaa ja tapahtumakuvaukset tulee kääntää myös englanniksi, jotta he saavat tietoa myös Preemion muista tapahtumista. Yhteistyö laitoksen kanssa on tärkeää tehdä niin vaihto-opiskelijoiden orientaatiossa, kuin opiskeluvaihtokohteiden monipuolisuuden takaamisessa preemiolaisillekin.

 

Mittarit:

Yhteistyösopimusten määrä ja taloudellinen arvo.

Preemiopolin yritysten määrä.

Edaattorien määrä ylioppilaskunnan edustajistossa.

Sidosryhmien kanssa järjestettyjen yhteisten tapahtumien määrä.

 

3.5. Tapahtumat ja toiminta

Edunvalvonnan lisäksi yhdistyksen yksi keskeisistä tehtävistä on järjestää jäsenistölleen monipuolisesti tapahtumia sekä muita aktiviteetteja. Yhdistyksen tulee huomioida toimintaa järjestäessään mahdollisuuksien mukaan kaikki Preemion jäsenet ja sen tulee järjestää lisääntyvässä määrin myös alkoholitonta ja kaikkia jäsensegmenttejä osallistavaa toimintaa, esimerkiksi asia- ja liikuntatapahtumien muodossa.

Yhdistyksen tapahtumien määrä on lisääntynyt edellisen strategiakauden aikana merkittävästi ja Preemion toimikunnat, kerhot ja muut harrasteryhmät järjestävät vuoden aikana runsaasti tapahtumia ja toimintaa. Jäsenistön tasolta lähtevän toiminnan lisääntymistä tulee tukea ja siihen kannustaa, mutta jatkossa tapahtumien koordinointiin tulee kiinnittää enenevissä määrin huomioita. Yhdistys järjestää vuoden aikana kolme kertaa niin kutsuttuja teemaviikkoja, joita ovat vuosijuhlaviikko, wappuviikko ja fuksiviikko. Teemaviikoilla pyritään järjestämään tapahtumia päivittäin ja muuna aikana ympäri vuoden tapahtumia tulee järjestää vähintään viikoittain.

Vuoden suurimmat yksittäiset tapahtumat ovat yhdistyksen vuosijuhlat helmikuussa, Kuopion Haalaribileet neljästi vuodessa, Huipulle-seminaari marraskuussa ja yhdistyksen pikkujoulut joulukuussa. Näiden tapahtumien järjestämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne ovat myös yhdistyksen suurimpia taloudellisia panostuksia.

Vuosijuhlat ovat vuoden arvokkaimmat juhlat, sekä yli 200 henkilön massiivinen viikonlopun kestävä kokonaisuus johon osallistuu preemiolaisia, alumneja, yhteistyökumppaneita sekä muiden sidosryhmien edustajia. Strategiajaksolla helmikuussa 2021 juhlitaan myös Preemion 20. vuosijuhlia, joiden valmistelu tulee aloittaa hyvissä ajoin jo vuoden 2019 aikana, niiden arvon vaatiman erityisen panostuksen vuoksi.

Kuopion Haalaribileitä tulee kehittää ja sen konsepti pitää tuoreena, jotta tapahtuman asema kaupungin johtavana opiskelijatapahtumana voidaan säilyttää. Tapahtuma on taloudellisesti merkittävässä asemassa ja sen järjestäminen on yhdistyksen tapahtumatoimikunnan tärkein tehtävä.

Marraskuussa järjestettävä Huipulle-seminaari on yhdistyksen tärkein asiatapahtuma. Strategiajakson aikana seminaarin tunnettuutta tulee lisätä entisestään sidosryhmien silmissä, jotta tapahtuma olisi jatkossa yritysten silmissä mahdollisimman haluttava paikka rekrytoida ja tavata kauppatieteiden opiskelijoita. Seminaarin poikkitieteellistä suosiota tulee myös pyrkiä kasvattamaan tulevalla strategiakaudella.

 

Mittarit:

Tapahtumien tapahtumakohtaiset kävijämäärät.

Tapahtumien kokonaislukumäärä.

Sidosryhmien kanssa järjestettyjen tapahtumien määrä.

 

3.6. Viestintä

Preemion viestinnän tavoitteena on ensisijaisesti toimia jäseniään hyödyttäen ajankohtaisista asioista ja tapahtumista tiedottamalla. Viestintäkanavat ovat usein myös ulkoisten sidosryhmien ensikosketus ainejärjestöömme, joten kanavien toimivuuteen, tavoittavuuteen ja visuaalisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Strategiakauden alussa Preemiolla on viestintäkanavinaan nettisivut, Facebook (Preemio ry & Preemiolaiset), Instagram, Snapchat, Twitter, Youtube, viikottaisena uutiskirjeenä sähköpostilistalla toimiva Preemion Perjantaiposti, sekä järjestölehti Riskipreemio.

Kaikki ensimmäisen kategorian informaatio, jonka tavoitteena on koko jäsenistön tavoittaminen, jaetaan Facebookin ja Perjantaipostin avulla. Perjantaiposti on tehty viestinnän selkeyttämistä varten, sillä tapahtumista ilmoittaminen ei voi rajoittua esimerkiksi pelkkään Facebookiin. Tällä tavalla saavutamme mahdollisesti myös he, jotka eivät Facebookissa ole. Tapahtumista tiedottaminen tulee olla suunnitelmallista ja aikataulutettua, jotta ajankohtaisimmat tapahtumat ovat oikeaan aikaan esillä. Tapahtumista ja lipunmyynneistä tulee muistuttaa monipuolisesti asiaan kuuluvissa kanavissa.

Muut sosiaalisen median kanavat ovat tarkoitettu pääasiassa tapahtumien markkinointiin, yhteisöllisyyden luomiseen ja preemiolaisten arjen kuvailemiseen. Tulevalla strategiakaudella on pysyttävä ajan tasalla kanavien tarpeellisuudesta, ja aika ajoin punnita mitkä kanavat ovat Preemiolle oleellisia.

Yhdistyksen nettisivut uusittiin vuonna 2017 niin, että sivut ovat muokattavissa ajantasaisuuden säilyttämiseksi. Nettisivujen sisältöä tulee päivittää säännöllisesti, jotta sisältö on aina ajankohtaista ja kuvat tuoreita.

Kuvien ollessa nykypäivänä valtaosa kuluttamastamme mediasta, tulee Preemion kuvagalleriaan tulevallakin strategiakaudella panostaa. Kuvat säilyvät tärkeänä perintönä nykyisille ja tuleville sukupolville, sekä auttavat tapahtumien etukäteis- ja jälkimarkkinoinnissa. Perinteisten valokuvien lisäksi videomateriaalin tuottamiseen tulee tulevalla strategiakaudella kiinnittää erityistä huomiota.

Riskipreemion asemaa yhdistyksen viestinnässä tulee huomioida aika ajoin strategiakauden aikana. Yhdistyksen on aika ajoin tarkasteltava Riskipreemion painomääriä ja paperisen version painattamisen kannattavuutta. Riskipreemio toimittamista tulee kuitenkin jatkaa strategiakaudella, sekä tulevaisuudessa, huomioiden sen kulttuurillinen rooli ja merkitys yhdistyksen historiassa.

 

Mittarit:

Nettisivujen käyttödata.

Seuraajien määrä sosiaalisen median eri kanavissa.

Riskipreemion numerokohtaiset painomäärät.

 

English
Scroll Up