1. Mikä on seuraavien muuttujien mittaustaso (mitta-asteikko): (a) vastaajan lasten lukumäärä, (b) sotilasliitto, johon maa kuuluu, (c) nahkaselkäisten kirjojen osuus vastaajan kirjahyllyssä?
(a) ABSOLUUTTINEN ASTEIKKO, (b) LUOKITTELUASTEIKKO, (c) SUHDEASTEIKKO
2. Piirrä kahden jatkuvan muuttujan X ja Z jakaumat (histogrammit) samaan koordinaatistoon, kun muuttujien keskiarvot ja mediaanit ovat täsmälleen samat, mutta Z:n keskihajonta on selvästi suurempi kuin X:n keskihajonta, eli: Mean(X) = Median(X) = Mean(Z) = Median(Z) ja Stdev(Z) > Stdev(X). Merkitse, kumpi viiva esittää X:n ja kumpi Z:n jakaumaa.
SAMALLE LUKUSUORALLE KAKSI TÄYSIN SYMMETRISTÄ MUURAHAISPESÄÄ (TAI PYLVÄIKKÖÄ) JOIDEN PAINOPISTE ON SAMASSA KOHTAA JA JOISTA Z ON LEVEÄMPI JA MATALAMPI KUIN X.
3. Alla on arvosanatavoite-muuttujan frekvenssijakauma tämän vuoden TMP-kyselyssä. Pisteytä asteikko approbaturista laudaturiin luvuilla 1 (appro) – 7 (laudatur) ja arvioi tai laske, mikä on muuttujan (a) moodi, (b) mediaani ja (c) keskiarvo. Ilmoita kunkin suureen arvo luvulla.
(a) 5 (b) 5 (c) 4,92
4. Mittarissa on runsaasti systemaattista ja vähän satunnaisvirhettä. Mitä voidaan sanoa (a) mittarin reliabiliteetista ja (b) validiteetista?
(a) RELIABILITEETTI HYVÄ (b) VALIDITEETTI HUONO
5. Seuraavassa on tilasyistä kyljelleen käännetty havaintomatriisi (siis muuttujat ovat riveinä ja havainnot sarakkeina). Muuttujat X ja Y ovat luokitteluasteikollisia. Laadi aineistosta ristiintaulukko. Esitä lopputulos absoluuttisin frekvenssein.
| X: | 2 | 1 | 1 | 3 | 2 | 2 | 1 | 3 | 2 | 2 | 3 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 3 | 1 | 2 | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 |
| Y: | 1 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 |
TÄHÄN 3X2 RISTIINTAULUKKO
2 4
4 8
2 4
6. (a) Onko tehtävän 5 ristiintaulukon muuttujien välillä riippuvuutta vai ei? (b) Millä perusteella?
JA TUOSTA EDELLISESTÄ NÄKEE ILMAN PROSENTTIEN LASKEMISTAKIN, ETTÄ (b) SUHTEELLISET FREKVENSSIT OVAT TÄSMÄLLEEN SAMAT, VERTASI NIITÄ KUMPAAN SUUNTAAN TAHANSA, JOTEN (a) EI OLE RIIPPUVUUTTA
7. TMP-kyselyssä tiedusteltiin vastaajan poliittista kantaa asteikolla 0 (vasemmisto) – 10 (oikeisto) (”oikeistolaisuus”), onnellisuutta asteikolla 0 (erittäin onneton) – 10 (erittäin onnellinen) (”onnellisuus”). Kyselyssä oli myös 23 Shalom Schwarzin universaaleina pitämiä arvoja koskevaa kysymystä. Näiden avulla tehtiin mittarit ”konservatiivisuudelle” (asteikko 0 – 30), ”epäitsekkyydelle” (0 – 25) ja ”hedonismille” (0 – 15). Paperin kääntöpuolella on näiden viiden muuttujan keskinäinen korrelaatiomatriisi erikseen naisille ja miehille. Esitä kolme seikkaa (a), (b) ja (c), joiden suhteen naiset eroavat miehistä.
JOSSAIN TUOLLA ALHAALLA OLEVASTA KORRELAATIOMATRIISISTA VOI NÄHDÄ, ETTÄ [TÄLLE KURSSILLE ILMOITTAUTUNEIDEN JOUKOSSA] (a) MIEHILLÄ ONNELLISUUS ON VAHVASTI YHTEYDESSÄ HEDONISMIIN, NAISILLA TAAS YHTEYTTÄ EI OLE (b) NAISISTA EPÄITSEKKÄÄMMÄT OVAT KESKIMÄÄRÄISTÄ KONSERVATIIVISEMPIA, MIEHILLÄ ASIA ON LIEVÄSTI PÄINVASTOIN (c) MIEHISSÄ HEDONISMI VÄHENTYY, KUN SIIRRYTÄÄN VASEMMISTOLAISISTA OIKEISTOLAISIIN, NAISILLA NÄIDEN VÄLILLÄ EI JUURI OLE YHTEYTTÄ.
